No niin, nyt vähän pois Kalosin maailmasta ja palataan wanhoihin hyviin aikoihin... Ajattelin, että voisin vaihtaa pari sanasta Destiny Deoxys-leffasta. Tein pari giffiäkin oikein tätä varten, haa.
Destiny Deoxys on mun mielestä ehkä onnistuinen Pokémon-elokuva. Muita suosikkejani ovat Pokémon Heroes, Ranger and the Temple of the Sea ja no, kai se on pakko myöntää, että Lucario and the Mystery of Mew on myös hyvä. Deoxys-leffa on kuitenkin se kaikkista suurin suosikki.
Ensinnäkin tämä leffa on osa Advanced Generationia, joten tässä seikkailee suosikkikokoonpanoni Ash, May, Max ja Brock. Toinen syy on LaRousse City, joka on mukavan erilainen muihin Pokémon-leffan kaupunkeihin verrattuna. Onhan Pokémonissa aina ollut kaiken maailman teknokaupunkeja, mutta LaRousse on musta onnistuneimpia. Se on tosi hyvin suunniteltu leffaan, näyttää mahtavan värikkäältä, tuntuu todenmukaiselta ja kaiken kaikkiaan kaupungissa on sellainen oma, hyvä sielunsa.
Suurin osa Pokémon-kaupungeista ja leffojen milijöistä jää tosi sieluttomiksi, mutta LaRousse City ja Altomare taas ovat näitä, jotka oikein uhkuvat sitä jotain omaansa. Lisäksi noi kaikki kojeet ja robotit oli tosi kivan näköisiä leffassa! Lisäksi tuo kaupungin ekologisuus ja vihreys on vaan jotain niin miellyttävää katsottavaa. Ei jätä yhtään kylmäksi.
Juoni elokuvassa on musta Pokémon-leffojen parhain ja monipuolisin, olen täysin tätä mieltä. Deoxys on mahtavan mystinen pokémon! Tykkään ihan hurjasti siitä, että tässä elokuvassa ei ole varsinaisesti ketään pahista, tai sellaista jolla olisi oikeasti missään välissä elokuvaa pahat mielessä. Deoxys haluaa saada kaverinsa takaisin ja Rayquaza puolustaa reviiriään. Simppeliä! Toi kattojuoni toimii tosi hyvin, etenkin kun Deoxys pidetään tosi pitkään vähän sellaisena uhkaavana pokémonina. Kuitenkin koko elokuva keskittyy Ashin ja kumppaneiden pakotarinaan pois futuristisesta, autiosta kaupungista, jossa sähköt ovat menneet poikki ja teknologia kääntyy niiden pakoa vastaan. Toimii ihan 100%! Uhkaava, realistinen ja jännittävä. Nautin tästä juonesta joka kerta, vaikka oon nähnyt Destiny Deoxyksen useasti.
Lisää hyviä puolia (koska en oikeasti keksi Pokémon-leffojen mittapuulla mitään pahaa sanottavaa tästä pätkästä) ovat hahmot! Niin pokémonit kuin nuo leffan kertakäyttöhahmotkin ovat jotenkin mukavan persoonallisia ja vaikka noista ihmisistä ei nyt ihan liikaa infoa herunut, niin silti ne tuntuvat jotenkin tavallista eläväisimmiltä. Kaikilla on oma persoona ja sillee :-D. Pokémoneissakin oli oikeasti harvinaisen paljon luonnetta ja Munchlaxin ensi-esiintyminen oli ihan nappi suoritus. Yksittäisenä heittona on pakko sanoa, että tuo kohtaus missä nuo pokémonit ja ihmiset yhdistävät voimansa saadakseen tuulimyllyjen generaattorin luomaan sähköä on todella hieno kohtaus.
Tory on leffan päähahmona musta tavallista onnistuneempi, oikein huomattavasti. Pojan pokémon-pelko on ehkä realistisinta mitä tässä sarjassa on koskaan tapahtunut!!! Oikeesti nyt, vauhkoontunut pokémon-lauma rynnii sun ohitse ja saa pelätä, jäätkö jonkun muserruksiin ja sen jälkeen kaksi vahvaa legendaarista pokémonia tappelee ja onnistuu tuhoamaan vähän kaiken ympäriltään. Ympärillä vaan räjähtelee ja pamahtelee ja ihmiset kiljuu!! Kyllä nyt vähemmästäkin traumat saa, poikaparka :-D. Etenkin kun se oli silloin varmaan joku 5-7-vuotias vekara. Jotenkin mun mielestä ei ollut edes yhtään kliseisen oloista, että Tory oli hiljalleen voittanut pelkonsa elokuvan aikana niin, että loppuratkaisun kohdilla se sitten pystyi pelastamaan Pluslen ja Minunin kaappaamalla ne syliinsä. Jotenkin tuota sen toipumista oli rakennettu tosi hyvin elokuvan aikana, että se tuntui vaan hienolta hetkeltä, kun Tory kahmaisi nuo pokémonit syliinsä!
Lisäksi Deoxys on upea! Rakastan mystistä, outoa, pelottavaa ja erikoista alien-pokémonia. Yksi kiehtovimpia legendaarisia...
Tästä tuli aika hehkutus! Mitä mieltä muut olette?
Destiny Deoxys on mun mielestä ehkä onnistuinen Pokémon-elokuva. Muita suosikkejani ovat Pokémon Heroes, Ranger and the Temple of the Sea ja no, kai se on pakko myöntää, että Lucario and the Mystery of Mew on myös hyvä. Deoxys-leffa on kuitenkin se kaikkista suurin suosikki.
Ensinnäkin tämä leffa on osa Advanced Generationia, joten tässä seikkailee suosikkikokoonpanoni Ash, May, Max ja Brock. Toinen syy on LaRousse City, joka on mukavan erilainen muihin Pokémon-leffan kaupunkeihin verrattuna. Onhan Pokémonissa aina ollut kaiken maailman teknokaupunkeja, mutta LaRousse on musta onnistuneimpia. Se on tosi hyvin suunniteltu leffaan, näyttää mahtavan värikkäältä, tuntuu todenmukaiselta ja kaiken kaikkiaan kaupungissa on sellainen oma, hyvä sielunsa.
Suurin osa Pokémon-kaupungeista ja leffojen milijöistä jää tosi sieluttomiksi, mutta LaRousse City ja Altomare taas ovat näitä, jotka oikein uhkuvat sitä jotain omaansa. Lisäksi noi kaikki kojeet ja robotit oli tosi kivan näköisiä leffassa! Lisäksi tuo kaupungin ekologisuus ja vihreys on vaan jotain niin miellyttävää katsottavaa. Ei jätä yhtään kylmäksi.
Juoni elokuvassa on musta Pokémon-leffojen parhain ja monipuolisin, olen täysin tätä mieltä. Deoxys on mahtavan mystinen pokémon! Tykkään ihan hurjasti siitä, että tässä elokuvassa ei ole varsinaisesti ketään pahista, tai sellaista jolla olisi oikeasti missään välissä elokuvaa pahat mielessä. Deoxys haluaa saada kaverinsa takaisin ja Rayquaza puolustaa reviiriään. Simppeliä! Toi kattojuoni toimii tosi hyvin, etenkin kun Deoxys pidetään tosi pitkään vähän sellaisena uhkaavana pokémonina. Kuitenkin koko elokuva keskittyy Ashin ja kumppaneiden pakotarinaan pois futuristisesta, autiosta kaupungista, jossa sähköt ovat menneet poikki ja teknologia kääntyy niiden pakoa vastaan. Toimii ihan 100%! Uhkaava, realistinen ja jännittävä. Nautin tästä juonesta joka kerta, vaikka oon nähnyt Destiny Deoxyksen useasti.
Lisää hyviä puolia (koska en oikeasti keksi Pokémon-leffojen mittapuulla mitään pahaa sanottavaa tästä pätkästä) ovat hahmot! Niin pokémonit kuin nuo leffan kertakäyttöhahmotkin ovat jotenkin mukavan persoonallisia ja vaikka noista ihmisistä ei nyt ihan liikaa infoa herunut, niin silti ne tuntuvat jotenkin tavallista eläväisimmiltä. Kaikilla on oma persoona ja sillee :-D. Pokémoneissakin oli oikeasti harvinaisen paljon luonnetta ja Munchlaxin ensi-esiintyminen oli ihan nappi suoritus. Yksittäisenä heittona on pakko sanoa, että tuo kohtaus missä nuo pokémonit ja ihmiset yhdistävät voimansa saadakseen tuulimyllyjen generaattorin luomaan sähköä on todella hieno kohtaus.
Tory on leffan päähahmona musta tavallista onnistuneempi, oikein huomattavasti. Pojan pokémon-pelko on ehkä realistisinta mitä tässä sarjassa on koskaan tapahtunut!!! Oikeesti nyt, vauhkoontunut pokémon-lauma rynnii sun ohitse ja saa pelätä, jäätkö jonkun muserruksiin ja sen jälkeen kaksi vahvaa legendaarista pokémonia tappelee ja onnistuu tuhoamaan vähän kaiken ympäriltään. Ympärillä vaan räjähtelee ja pamahtelee ja ihmiset kiljuu!! Kyllä nyt vähemmästäkin traumat saa, poikaparka :-D. Etenkin kun se oli silloin varmaan joku 5-7-vuotias vekara. Jotenkin mun mielestä ei ollut edes yhtään kliseisen oloista, että Tory oli hiljalleen voittanut pelkonsa elokuvan aikana niin, että loppuratkaisun kohdilla se sitten pystyi pelastamaan Pluslen ja Minunin kaappaamalla ne syliinsä. Jotenkin tuota sen toipumista oli rakennettu tosi hyvin elokuvan aikana, että se tuntui vaan hienolta hetkeltä, kun Tory kahmaisi nuo pokémonit syliinsä!
Tästä tuli aika hehkutus! Mitä mieltä muut olette?
