Voi miten häpeän animemaratonia, joka lässähti pahasti alkumetreihin. Best Wishes-kaudesta puhumattakaan. Mutta nyt siis Indigo League-jaksoon numero 7: "Cerulean Cityn lumpeenkukat"!

Jakson alussa Ash ja kumppanukset ovat matkalla Cerulean Cityyn, jonne Mistyhän ei suin surminkaan tahdo. Ensin Misty koittaa pelotella Ashia kummituspokémoneilla ja sitten houkutella lähtöä mieluummin Vermillionin Cityyn, vaan Ash tahtoo Putousmerkin ja siksi matka jatkuu.

Seuraavaksi jakso siirtyykin Jamesin ja Jessien hiipparointiin isossa rakennuksessa. Rakettiryhmä murtautuu rakennuksen sisälle ilmastointikanavaa pitkin ja etsiskelevät tovin koneiden ja laitteiden sekamelskasta sitä, mitä he tulivat hakemaan... eli helvetin suurta imuria.
Sinänsä mielenkiintoista, että mitenköhän kolmen kopla oikein kuljetti huomaamattomasti tuon imurin ulos tuolta rakennuksesta? Ehkä se paloiteltiin ja kuskattiin ilmastointikanavaa pitkin :-D. Oven käyttäminen olisi ensinnäkin aika huomiota herättävää, kerta imuri on aika isokokoinen ja toiseksi aivan liian looginen ratkaisu Rakettiryhmälle.

Ash ja Brock saapuvat Cerulean Cityyn ja huomaavat Mistyn kadonneen jäljettömiin - kohtauksessa Ash laukoo taas mahtavia totuuksiaan, ettei naisia voi koskaan oikein ymmärtää :-D. Rakastan tätä hölmöä Ashia! Porukka havaitsee suuren ihmisporukan ja saavat selville, että ovat saapuneet rikospaikalle. Cerulean Cityn Jenny onkin se ensimmäinen "toinen Jenny", johon Ash törmää ja kuulee Viridian Cityn Jennyn olevan tämän Jennyn käly. Mikä on sinänsä taas hassua, koska silloinhan he eivät ole mitään sukua toisilleen ja heidän samanlaisuutensa vasta onkin hämmentävää :-D. Kumminkin Cerulean Cityn Jennyssä on sitä jotain, nainenhan oli kovaa vauhtia pidättämässä Brockia ja Ashia. Tässä legendaarisessa kohtauksessa Brock osoittaa ensimmäistä kertaa hiukan innostustaan Jennyn naiskauneudelle. Jenny kuitenkin pääse töistä vasta, kun on Brockin tapaisten pienten lasten nukkumaanmenoaika, haha. Niin legendaarinen!


Ja sitten! Brock hämmentää kaikki katsojat totaalisesti. Juuri kun Ash on matkalla salille, niin Brock vetoaa asioihin, joita hänen täytyy hoitaa ja lähtee siksi omille teilleen. Kun Ash yrittää tiedustella Brockin "asioista", niin Brock vain myhäilee epämääräisyyksiä. Minne Brock lähtee? Mitä asioita hänellä on hoidettavana? Miksi juuri nyt? Brockin salamyhkäisyys vihjailee, että tässä on jotain hyvin hämärää :-D! Mutta totuuttahan me emme taida koskaan saada selville... Mitä veikkaatte?

Cerulean Cityn salilla Ash näkee Sensaatiomaisten sisarusten Daisyn, Violetin ja Lilyn pitävän upeaa vesishowta suurelle yleisölle. Ash ei tietenkään tästä ymmärrä mitään, mutta nyt ensimmäistä kertaa todella huomasin, että Pikachullahan on silmää naiskauneudelle heti! Ja ihan pikaisesti selvyyden vuoksi: Daisy on tuo blondi, Violet sinitukkainen ja Lily tuo pinkkipää.
En valitettavasti muista yhtään, miten suomidubbi oli Sensaatiosisarukset hoitanut, mutta enkkudubissa heillä on ihana yli-teinimäinen puhetapa. Etenkin Lilyllä.

Ashille selviää kyllä aika pian, että Sensaatiosisarusten pokémonottelu-kyvyt ovat hiukan eri luokkaa kuin heidän vesishownsa. Tyttöjä kiinnostaa enemmän ulkonäöstä huolehtiminen kuin ottelut, etenkin nyt kun he ovat hävinneet jo peräkkäin kolme kertaa - vieläpä Pallet Townin kaltaisesta tuppukylästä peräisin oleville kouluttajille, haha. Kaikki heidän pokémoninsa ovat tällä hetkellä Pokémon Centerissä, paitsi Goldeen, joka osaa vain Horn Attackin. Huomatkaa muuten tuossa yhdessä kuvassa, miten akvaariossa uiskentelee ihan tuikitavallisen näköisiä kaloja eikä Magikarpeja tai vastaavia :-).

Daisy, Violet ja Lily tarjoavat lopulta Putousmerkkiä Ashille ihan tuosta noin vaan, ilman ottelua. Mitä luusereita D:. Onneksi kuitenkin Misty saapuu kehiin! Tää oli lapsena aikamoinen yllätys! Käy heti selväksi, että Sensaatiosisarukset tykkäävät piikitellä siskoaan aika kovastikin ja samassa selviää syy siihen, miksi Misty oli niin vastentahtoisesti palaamassa Cerulean Cityyn. Hän oli lähtenyt matkalle tullakseen parhaaksi (vesi)pokémonkouluttajaksi, eikä suostuisi palaamaan ennen kuin tavoite olisi saavutettu. Vaan missä ovat tyttösten vanhemmat?


Mistyn ja Ashin ottelu oli mielestäni silloin aikoinaan tosi jännittävä! Mistyn ottelijat olivat Staryu ja Starmie (mikä pistää aina miettimään, miksi Mistylle annettiin nuo molemmat kehitysasteet), kun taas Ashin Butterfree ja Pidgeotto, koska Pikachu ei suostunut otteluun. Jee, hyvä Pika. Olen aina tykännyt Mistyn Starmiesta erityisen paljon, miksi onkin aika tosi mälsää, että se on koko Pokémon-historian aikana voittanut peräti yhden ottelun. Starmiessa parasta on se, kun tähden voimat alkavat olla lopussa ja tuo jalokivi alkaa välkkyä ja kuuluu sellainen kumea ääni, vähän niin kuin Pokémon-peleissä, kun HP alkaa olla pokélta vähissä. Cool! Staryu ja Starmie ovat mystisiä. Toivoin lapsena Mistyn voittavan :-D.

Mutta sittenhän Rakettiryhmä saapuu imureineen... ja perinteinen kuvio jatkuu, RR imuroi salin tyhjäksi vesineen päivineen (vai pitäisikö sanoa vesineen pokémoneineen?) ja sitten Ash saa neronleimauksen, että vesi johtaa sähköä ja Pikachu pamauttaa Rakettiryhmän ampaisemaan taivaisiin. Mutta miksi Jamesin tuo katu-uskottava ruusu katosi jossakin kohdassa Indigo League-kautta?
Ja niin Mistyn sisarukset päättävät lahjoittaa Ashille Putousmerkin, koska Ash pelasti salin ja sen pokémonit. Ja koska Pikachu olisi voittanut Mistyn, jos se olisi suostunut ottelemaan.

Tämä oli aika legenda ja hauska jakso. Mutta seuraava jakso vasta onkin jotain, mutta siitä enemmän ensi kerralla :-).
Heissan! Sainkin mökille nettiyhteyden, joten en katoa sittenkään pariksi viikoksi minnekään :-).

Giratina ja taivassoturi-leffan japskijuliste
Nyt oikein kunnolla Suomen Pokémon-maailmaa koskevaa informaatiota tännekin. Nimittäin D/P-elokuvatrilogia julkaistaan DVD:llä. Eli elokuvat Darkrai nousee, Giratina ja taivassoturi sekä Arceus ja elämän jalokivi saadaan suomidubbeilla oikein kunnon katseluformaattiin. Yay! Vielä meikällä ei ole ihan varmuutta, milloin nämä elokuvat tosiaan näkevät julkaisunsa, mutta Tanskassa leffat ilmestyvät 14.10. Samaa päivämäärää voisi uumoilla myös tänne.
Lisäksi myös 13. elokuva Illuusioiden mestari: Zoroark on tulossa DVD:nä.

Mahtavaa, eikös? Ja dubbeina kuullaan ihan televisiosta tutut äänet, joten ei tarvitse pelätä 5. tai 6. tai 7. leffojen kaltaisia hirvityksiä. Harmi että nyt kahdeksas ja yhdeksäs leffa jäävät välistä pois, etenkin kun yhdeksäs Pokémon-elokuva on suosikkini.
Voi ei, olen railakkaasti myöhässä tämän postauksen kanssa! Anteeksi!

Muistatteko tämän Swinub-kakun? :-D No nyt kakkuteema jatkuu, joskin vuorossa on marsipaanista tehtyjä pokémoneja kakun päällä. Pikkusiskon käsialaa once more. Sisko tosin ei ollut lopputulokseen laisinkaan tyytyväinen (ei kyllä tainnut olla Swinub-kakkuunkaan) ja pyysi ottamaan valokuvat mahdollisimman kaukaa, ettei vaan kukaan erota kakusta mitään. En noudattanut käskyä. Kamerani tosin on surkea, joten kuvat ovat ihan hirveän näköisiä D:.

Tuossa näkyykin kakku kokonaisuudestaan. Kakusta siis löytyy Oddish, Butterfree, Surskit, Phanphy, Bellossom ja Lotad. Myös Gloomin kukkanen on tuonne eksynyt! Ja sitten pari lähikuvaa tiedossa:

Oddish

Bellossom


Lotad, ehdoton suosikkini kakkuhirviöistä. Se on niin lutuinen.

Pokémoneja ei raaskittu tällä kertaa syödä (toisin kuin Swinubit, jotka maistuivat allekirjoittaneelle oikein hyvin). Harmi vaan, että kakun tekohetkellä oli sellaiset 30 asteen helteet menossa, joten marsipaani oli aika sulaa ja löysää tavaraa :(. Millaisenkohan pokémonkakun sisko vääntää seuraavaksi?

Ja ilouutinen ainakin minulle! Nimittäin Pokémon Rumblen jatko-osa julkaistaan myös länsimaissa 3DS:lle!!! JEE! Peli kulkee nimellä Pokémon Rumble Blast

Kerrotaan nyt vielä, että lähden pariksi viikoksi mökille lomailemaan ja nettiyhteyttä ei siellä todennäköisesti ole. Joten älkäähän ihmetelkö hiljaiseloa siis, palattuani kuitenkin on vuorossa lisää animemaratonia ja B/W-tunnelmia :-).
Ihan vain tällainen semiturha ilmoitus siitä, että blogi toimii nykyään paremmin mobiililaitteilla selattuna :-)! Haha, heti kun itse pääsin leikkimään iPodilla, niin huomasin tuon puutteen. Mutta nyt toimii paremmin! Hiukan me ollaan nyt moderneja!

Tällä viikolla on tulossa vielä kyllä ihan Pokémon-päivitystäkin :-).
Enhän minä voi kirjoittaa "tunnelmia osa 1" ilman osaa kaksi? Eikä kahta ilman kolmatta, joten jossain välissä voi tulla se kolmaskin osa. Osa 1. löytyy tämän linkin takaa.

Olen pelannut Whiteani reippaasti sellaiset 60 tuntia ja olen seuraavaksi matkalla 8. salipäällikön luo. Olen siis ilmeisen hidas, mutta uskoakseni kaikki tiesivät sen jo. Haluan nauttia pelistäni, mmm. Anyway, minusta on ihan hyvä nyt kirjoittaa tunnelmia B/W:stä, kun tarinaosuus odottaa vielä huipennustaan, mutta olen kumminkin jo ehtinyt pelata peliä hyvän tovin. Sääli vain, että muut ovat pelinsä jo pelanneet ja siihen ehtineet kyllästyä, kun taas minä vasta pääsen vauhtiin...

Ensin plussat:

+ Edelleen plussaa saavat mahtavat pokémonit, jotka ovat hienonnäköisiä ja etenkin ne, joilla on kiva taustansa. Suosikkejani on sokea Deino, Larvesta, äitimäinen Leavanny ja sielunsyöjä Chandelure.
Eikö olekin muuten maailman söpöin.

+ Pelien tarina on mielestäni tähän mennessä paras. Team Plasma on mielenkiintoinen ja jossain määrin ihan uskottavakin rikollis/aktivistiryhmä, toisin kuin esimerkiksi Team Aqua, Magma ja Galactic. Tykkään myös tyylistä, miten tarinaa on kuljeteltu eteenpäin. On myös ihan mahtavaa, että tarinassa on oikein kunnolla taas otettu Pokémon-maailman myytit mukaan.
+ Edelliseen liittyen: B/W:ssä on parasta hahmojen hallintaa. Ennen minusta on ainakin tuntunut, että Pokémon-peleissä hahmot ovat vain tupsahdelleet sinne tänne ja eivät ole omistaneet oikein kunnon tarinaa taikka luonnetta. B/W:ssä tähän asiaan on selvästi panostettu.
+ N Harmonia, jokaisen pikkutytön suosikki.

+ Salit eivät ole enää sellaisia tylsiä täysin identtisiä rakennuksia, vaan anime-tyyliin jokainen sali on myös ulkoa täysin omanlaisensa. Esimerkiksi kuvassa tuo Icirrus Cityn jääkammio.
+ Nimbasa Cityn salijohtaja Elesa. Kaikki muut salijohtajat ovat kaatuneet aika leikiten, mutta Elesan Emolgat vasta olivatkin jotain. Niitä vastaan oli tosi hauska otella, koska ne olivat niin ärsyttäviä! Elesalta siis löytyi kaksi vallan harmitonta Emolgaa, jotka Volt Switchillä tekivät vahinkoa ja palasivat aina takaisin poképalloon, niin että Elesan pystyi lähettää toinen Emolga tekemään saman homman. Eikä minulta löytynyt yhtäkään pokémonia, joka olisi ollut vähääkään vahvoilla niitä vastaan. Mahtava ottelu!

+ Taistelut toimii edelleen, eikä alati liikkuvat pokét kyllästytä yhtään vieläkään. Alunperin suhtauduin todella kriittisesti näihin jatkuviin animointeihin ja ihan turhaanpa vielä. Oli muuten todella hauskaa, kun ensimmäisen kerran lähetin Jellicentini taisteluun kehittymisen jälkeen. Reaktioni oli: "WOW, MITEN SUURI!"
+ Maailma on laaja (joskin minusta se saisi olla vieläkin laajempi, hih)! Rakastan etenkin sellaisia pakkoja, jonne ei tarinan kannalta ole suin päin rynnittävä. Esimerkiksi Mistralton Caven löytäminen sattumalta oli upein löytö ikuna ja samaten Lostlorn Forestin salaisuuden paljastaminen.
+ Maailmankartta on hienosti jaoteltu.
+ Ainakin minusta tekemistä riittää yllin kyllin. Etenkin jos pitää ottelemisesta. En malta odottaa, että pääsen kunnolla Battle Subwayn kimppuun. Myös Pokémon Musicalit ovat ihan kivoja, joskin asusteita pitäisi olla paljon, paljon lisää!


+ Kaikki pienet yksityiskohdat, joita pelistä löytyy ja paljon. Kuten Battle Subwayn laiturikartta, kaikki hassut televisio-ohjelmat, silloin tällöin Driftveil Drawbridgellä kuultavat Charizardin huudot, muusikkojen tuomat lisät alueen musiikkeihin ja Pokémon Rangerien lahjat otteluiden jälkeen.
+ Eräät musiikit ovat niin taivaallisia että. Kaksi suosikkiani nykyään ovat kiistatta Icirrus Cityn teemamusiikki ja Alder-mestarin teema (ei VS-teema). Näistä suosikkini tekee jotenkin tuo tunnelma, Icirrus Cityn musiikki on jotenkin hyvin erilainen siitä, mitä Pokémon-peleissä on mielestäni ennen kuultu (muistuttaa enemmän jopa Pokémon-animen musiikkeja). Tosi ihana fiilis! Alderin teema taas on aivan mahtava, kun vaan miettiikin Alderin tarinaa (jolle täytyy varmaan omistaa oma kirjoituksensa joskus, Alder ♥). Kummatkin voi kuunnella tästä:
Icirrus City:

Alderin teema:



Sitten miinukset:

- Mielestäni silti valtaosa musiikeista on jotenkin... tunkkaisia. Tyyliltään ne muistuttavat minua jotenkin R/S/E-pelien musiikeista, jotka nekin olivat vähän ehkä tylsiä. Ihan kuin niistä puuttuisi jotain. Mutta kuten yllä jo sanoin, todellisia helmiä löytyy joukosta. Ja mielipiteitähän on monia.
- Pelin alussa miljööt ovat mielestäni todella loistavasti suunniteltuja, alueet eivät ole suoralinjaisia ja Pinwheel Forestissa tunsi oikeasti olevansa metsässä eikä seuraavansa lineaarista polkua. Mutta pelin edetessä alueet alkavat ainakin minusta hiukan tylsistyä. Esimerkiksi aikoihin en muista nähneeni enää talojen "osoittavan" muualle kuin etelään. Alkukaupungeissa useammatkin talot saattoivat olla niin, että sisäänkäynti rakennukseen oli lännessä tai idässä päin, mutta moista ei juuri ole hetkeen nähty.
- Loppujen lopuksi aika tylsät kaupungit, kuten pahimpana esimerkkinä Mistralton City, jossa ei jotakuinkin ollut MITÄÄN. Miten mälsää! Okei, no ei muissakaan Pokémon-peleissä kaikki kaupungit ole loistaneet kiinnostavuudellaan, mutta tylsät kaupungit ovat silti aina pieni miinus.
- Miten minusta tuntuu, että melkeimpä puoleen väliin peliä joka paikassa on aina ne samat pokémonit :-(. Joka nurmikosta pomppaavat ne samat vanhat naamat.
- Vuodenaika-eroja ja vuodenaika-kohtaisia paikkoja on hirvittävän vähän. Ehdin oikeasti toivoa, että pelimaailmassa olisi vaikka mitä eri tapahtumia eri vuodenaikoina, mutta ei ole ei.
- Ennen julkaisua B/W:ssä annettiin ymmärtää, että pelaajan valinnat vaikuttavat pelin juoneen... sellaista en ole kyllä nähnyt, en niin missään. Ihan mälsää!
- Pelin sisäisiä Pokémon-vaihtokauppoja on edelleen liian vähän :-D! Ne ovat niin kivoja!
- Pokédex on edelleen aika kammottava. Missä on ominaisuus, josta voi tarkastella pokémonien kokoa suhteessa itseesi?

- Pokémon Musicalissa pitäisi olla paljon enemmän asusteita ja musikaaleja. Onneksi musikaaleja tulee varmaan enemmänkin ladattavaksi Global Link-sivulta, mutta asusteita kaipailen.
- Salipäälliköt olivat hienoinen pettymys. Lenora ei ottelussa kovin paljon loistanut, mutta tarinallisesti naikkonen pääsee mukaan paremmin, Burgh oli söpö ja Elesa se ainut haastavampi. Lenoraa, Burghia ja Elesaa lukuun ottamatta kaikki salipäälliköt jäivät täysin varjoon. Haasteita ei oikein ollut. No, kaikki toivo Irikselle!


Vaikka miinuksia saattoikin tulla enemmän, niin I love Unova. Tuntuu nyt kyllä, että unohdin listata jotain tärkeitä asioita, etenkin plussien puolelta, mutta olkoot. Jätetään ne kolmanteen osaan! Kertokaa te, jotka olette jo pelinne pelanneet, että millainen maku jäi Unovasta suuhun? Oliko hyvä vai olisiko B/W:n pitänyt suoriutua paremmin? Vai ovatko lukijat jo ihan tyystin jättäneet Unovan? Mitä peleissä hommailette? :-) Jaksaakohan kukaan edes lukea näitä astetta pitempiä lörpöttelyjä...