Hellou! Olen vastannut taas edellisten postausten kommentteihin, kiitos kovasti niistä!
Mutta oikeastaan sen pitemittä puheitta lähdenkin taas kirjoittelemaan lisää starttereista, niistä lopuista sellaisista. Taisin luvata kyllä seuraavaksi Platinum-postausta, mutta toisaalta on kiva hoitaa tämä postaussarja samantien pois alta. Tai tiedä vaikka tämän vuoden lopulla saataisi vielä kolmas osa tähän sarjaan? ;)
Sinnoh on generaationa taas omakohtaisesti hyvin erilainen kuin kolme edellistä. Jos Kanto- ja Johto-starttereista tykkäsin jok'ikisestä ja lujaa (joskin Squirtlesta ja Totodilesta hiukan enemmän kuin muista), Hoennin aloituspokémoneista en taaskaan välittänyt oikeastaan kenestään, niin Sinnohin starttereista löytyy yksi ehdoton suosikkipokémonini ja yksi vahva inhokki myöskin! Tuskin kenellekään blogia hetkenkään seuranneen on vaikea arvata sitä suosikkiani näistä XD.
En tiedä teistä muista, mutta mulle 4. generaatio on erityisen lähellä sydäntä paristakin syystä. Olin RSE:n jälkeen menettänyt aika tavalla kiinnostustani Pokémoniin - en nimittäin rehellisesti sanottuna pitänyt Rubysta ja Sapphiresta, ja jotenkin jo jossain välissä ajattelin kiinnostukseni Pokémoniin juosseen kalkkiviivansa yli :(. Meille tuli kotiin kunnon kone ja nettiyhteys, kun olin 13-vuotias (nykylapset on varmaan ihan ihmeissään tällaisesta) ja netti mahdollisti taas sen, että eksyin erinäisille Pokémon-aiheisille sivustoille. Tähän aikaan 4. generaatio oli tuloillaan ja joku siinä onnistui tempaisemaan meitsin täysillä mukaansa ja Pokémon-faniuteni syttyi uudestaan. Tämä oli myös ensimmäinen kerta, kun todella seurasin reaaliajassa uuden generaation paljastuksia ja uutisia - tätä ennen kun Pokémon-uutiset olin lukenut lähinnä lehdistä. Oli ihan sairaan jännittävää, kun sai seurata Sinnoh-kolmikonkin julkaisua ja etenkin sitä, kun julkistettiin niiden viimeiset muodot!
Mutta heipä hei, Turtwig ♥. Ja Grotle ♥. Ja Torterra ♥. Mun suuret lempparit, ah! No niin, tuskin tarvitsee nyt kertoa, että kovasti tykkään Torterrasta muotoineen. Erityisesti Torterrasta on niin älyttömän helppo selittää, miksi se on niin upea. Oikeastaan musta olisi paljon vaikeampi selittää, mitä vikoja tässä pokémonin designissa olisi, sen verran kaunis pokémon on kyseessä. Jättikilppari, joka kantaa pientä maailmaa selässään. Sellaisia on
myytit ja fantasiakirjat olleet toki täynnä aina, mutta ei se vähennä Torterran viehätystä laisinkaan. Sitten kun vielä miettii, miten kaikki pikkupokémonit voisivat asua sen selässä... :3. Tosi upea pokémon. Ja sen designinkin on toteutettu niin kauniisti ja mun lempparijuttu ikinä on se bonsai-puu sen selässä. Bonsait on niin kiehtovia ja kauniita kasveja, joten se lisää vain Torterran viehättävyyttä entisestään. Aloin tykätä Turtwigista jo silloin, kun viimeisiä evoja Sinnohin starttereista ei ollut julkaistukaan. Kolmannen generaation aikana vankka uskoni siihen, että vesistartterit ovat kaikkista parhaimpia, oli jo horjunut ja vaikka kuinka aluksi olin ihan Team Piplup, niin vierastin jo silloin kyseistä tirppaa aika lailla. Se oli kumminkin Torterran julkaisu, joka oli viimeinen naula arkkuun: Turtwig-perheestä tuli Sinnoh-starttereista se suurin suosikkini ja se on tänäkin päivänä Mamoswinen kanssa aivan numero ykkönen, mitä tulee niihin lemppareihin. Neljännessä generaatiossa oli myös kivaa saada muillekin kuin tulistarttereille jänniä kakkostyypityksiä (okei, Venusaur oli Grass/Poison, mutta musta tuntuu että melkein kaikki Kanton ruohopokémonit ovat Grass/Poison) ja vaikka Grass/Ground tietysti tuo Torterralle jonkinlaisen läjän ärsyttäviä 4x -heikkouksia, niin tykkään kyseisestä tyypityksestä ihan hirveästi! Torterra oppii myös mahtavasti hyökkäyksiä, jotka tekevät siitä mukavan monipuolisen kuten Wood Hammerin, Earthquaken, Stone Edgen, Rock Polishin, Synthesiksen, Leech Seedin, Stealth Rockin... Grotlehan jää näistä Turtwigin muodoista kyllä selkeästi vähän varjoon. Vaikka Grotle onkin aika murunen, niin musta Sinnohissa on noin kokonaisuutenaan kaikista generaatioista ne mälsimmät välievot, joten sikäli ymmärtää sen Grotlenkin painumisen satunnaiseen unholaan. On se kumminkin paras Sinnohin väliasteista! Niih!
En tiedä tuleeko tämä yllätyksenä, mutta meikä tykkää tosi paljon Infernapesta :D. Fire-tyyppihän ei ole kyllä millään muotoa ollut koskaan suosikkini ja harvemmin tulipokémonit tiimiin asti päätyvät, mutta Infernape kuuluu joidenkin muiden harvojen ja valittujen kanssa siihen Avrin lempparitulityypit-joukkoon. Olen tosin käyttänyt Infernapea aika vähän, mutta käyttänyt kuiteskin. Olisi kiva joskus kokeilla uusiksi ja ihan kunnolla... melkein harmittaa, että menin Platinumissa nyt ottamaan aloituspokémoniksi Turtwigin, jota olen kuitenkin käyttänyt varmaan joku sata kertaa. Infernapessa tykkään ihan simppelisti sen designista, sen leimuavasta "tukasta" ja koko siitä huokuvasta asenteesta! Muistan, miten harmistuneita ihmiset olivat, kun Blazikenin jälkeen saatiin taas Fire/Fighting-startteri (ja vielä perään kolmas, hahaha, ihan paras läppä), mutta mua tämä asia ei tokikaan koskaan häirinnyt, sillä Blazikenista en pidä... En tiiä, tosi vaikea sanoa mikä siinä Infernapessa miellyttää niin kovasti. Jotenkin noi värit ja sen koko rakenne, siinä on juuri sellaista tiettyä "taistelupokémonin" fiilistä, unohtamatta lainkaan tuota tulityyppiä. Chimchar ja Monfernokin ovat ihan ok, joskin eivät nyt kuitenkaan herätä sen kummempia ajatuksia. TV-sarjassa tykkäsin kyllä Ashin Infernapen tarinasta tosi paljon - Paul on ollut varmaankin lempikilpailijani Ashille.
Ahahaha, voi Piplup, Piplup, Piplup... nyt saavuttiin siihen inhokkini :D. Piplup on suurin inhokkini kaikista mahdollisista aloituspokémoneista. Vähän sääli, koska Empoleonin Water/Steel-tyypitys on aika kiva, mutta mielestäni Piplup ei kyllä kamalasti evojen myötä parane. En ees tiedä, mikä Piplupissa, Prinplupissa ja Empoleonissa mättää - muuta kuin jotenkin tosi typerät nimet - ehkä en vain oikein pidä linnuista, kun en pidä juuri monesta Flying-tyypin pokémonistakaan? :D Nyt kun tuota Piplupia ja Prinplupia, etenkin niiden Diamondin ja Pearlin aikaisia, artworkeja katsoo, niin mulle tulee niistä jotenkin tosi sellainen feikkipokémon-fiilis. Tuollaisia samannäköisiä on kaikki art share-sivustot täynnä... mutta ihan vain näkemysasiahan tämä, joku toinen saattaisi sanoa samaa jostain toisesta pokémonista. Valitettavasti animessa Dawnin Piplup on ollut niin sietämätön veikkonen, että ihan pahaa tekee. PIPLUP PIPLUP PIIIP PIP PIP PIP PIPLUP PIP PIIIIIIPLUP...!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! Varmaan inhokkianimepokémonini.
Wow, tervetuloa kuulemaan Avrin oudosta historista Unovan starttereiden parissa. Unovan aloituspokémonit ovat sikäli legendaarisia, että olen niitä päässyt ihmettelemään blogissa muinoin, kun ne vasta julkistettiin. Blogipieni on jo niin vanha! Muinaisista ensiajatuksistani saakin lukea täältä (tosin varoituksen sana, kuolin ehkä nauruun lukiessani vanhan Avrin juttuja :DDD), mutta kertaan ajatukseni myös tässä nopeasti. Ja ne ajatukset voi tiivistää kyllä yhteen sanaan ja se sana on hämmentynyt.
Aluksi kukaan Unova-starttereista ei säväyttänyt, vähän niin kuin Hoenninkin kohdalla, ja pidin näitä kolmea jotenkin vähän omituisina :D. Hoennin aikaan mulla oli vielä se jo useasti mainittu "vesistartterit on parhaita"-mentaliteetti, joten pystyin kuitenkin sen turvin samaistumaan aluksi Mudkipiin. Unovan kohdalla olin kuitenkin heittänyt tuollaiset aatokset jo ajat sitten romukoppaan, ja olinkin pitkään ihmeissäni näistä kolmesta. Tuossa ekassa 5. genen starttereita käsittelevässä postauksessa sanon tykästyneeni eniten Oshawottiin. Jotain kuitenkin ehti tapahtua, sillä BW:n julkaisupäivänä Whitessa mukaani lähti Snivy. Seuraavassa pelissäni Blackissa valitsin taas Tepigin. White2:ssa oli vihdoin Oshawottin vuoro. Joten mitäs ihmettä nyt?
Taisin aluksi tykätä eniten Serperiorista ja muista Snivyn muodoista muihin kahteen Unovan aloituspokémoniin verrattuna, minkä takia sitten päädyinkin valitsemaan Snivyn ensimmäiseksi Unovan pokémonikseni Whitessa. Ja aluksi meillä meni ihan hyvin, mutta joskus Driftveil Cityssä alkoi meno jotenkin hyytyä. Niin siinä sitten kävi, että ekaa kertaa ikinä dumppasin aloituspokémonini PC:lle ensimmäisessä uuden generaation tallennuksessa :O. Aika harvoin tulee muutenkaan laitettua aloituspokémonia PC:lle (koska onhan siinä ekassa pokémonissa jotain erityistä), mutta ei olisi tullut joskus mieleenkään, että uutta generaatiota ensimmäistä kertaa pelaessa tekisin näin :O. Serperiorissa mua eniten ärsytti se, että ingamessa se oli niin hirvittävän tylsä. Se ei oppinut oikein mitään kiinnostavia liikkeitä, ja meitsi on ainakin sellainen, että juuri ingamessa tykkään kokeilla kaikkia hupsujakin juttuja, mutta Serperiorilla ei ollut kyllä ainakaan silloin mulle hirveästi mitään annettavaa. Sori. Onhan Snivy ja sen muodot ihan hauskoja, mutta mulla on tästä jotenkin aika neutraali fiilis. En usko kokeilevani Snivya muotoineen uudestaan ihan lähiaikoina: yksi niistä suhteellisen harvoista kerroista, jolloin pokémon on ollut tosi paljon mun mieleeni ennen kuin olen ottanut sen tiimiini, mutta josta en käytön jälkeen enää välitäkään. Mutta Ashin Snivy oli kyllä siisti.
Ahahahaha, musta oli edelleen maailman paras läppä, kun ihmisten Infernape-rageilun jälkeen myös Emboarista tehtiin Fire/Fighting-pokémon :DDDD. Halusin Whiten jälkeen ostaa itselleni myös Black-version ja jostain kummallisesta syystä päädyin ottamaan itselleni aloituspokémoniksi Tepigin. Muistan suunnitelleeni, että jätän Oshawottin kolmanteen peliversioon, ja kun Snivy-kokemus oli niin laimea, niin Tepig sai siinä sitten mahdollisuutensa. Kuten nyt kaikki tietää, niin usein eivät tulipokémonit päädy tiimiini mukaan :D. Tykkään kyllä ihan Tepigin kaikista muodoista, joskaan nämäkään eivät ole mitään suuria suosikkejani. Oli kuitenkin tosi kiva pitää Emboaria tiimissä ja ottaa vaihteeksi tulistartteri seikkailulle mukaan. Ehkä mun iso lempi isoja, järeitä möhkälepokémoneja kohtaan on sen verran suuri, että jo senkin takia Emboar on musta siisti! Ja onhan tuon possun designissa jotain aika komeaa, tykkään ainakin tuosta sen vartalon keskikohdan "vyöstä" ja noista sen "kulmakarvoista" tulee jostain syystä hyvällä tapaa mieleen The Legend of Zelda Wind Wakerin Moblin-hirviöt :D. Emboarilla on muuten aika kiinnostavia taustatarinoita sen designin takana, joihin mun pitäisi tutustua kyllä joskus lähiaikoina!
Ah Samurott ♥. Historiani Oshawottin, Dewottin ja Samurottin parissa ovat olleet aika erikoisia. Aluksi Oshawott hurmasi mut täysin. Mutta sitten julkaistiin Dewott ja Samurott, enkä kummastakaan innostunut lutulöpöhöppänähanipuppelimussukkaisen Oshawottin jälkeen, jonka naama on parasta, johon Avrin silmät ovat ikinä osuneet. Ja mielipiteeni Dewottin ja Samurottin kerta kaikkisesta rumuudesta piti ihan viime vuodelle saakka, jolloin vasta ymmärsin, miten upea ja kiva ja hieno Samurottkin on. Tämä tapahtui oikeastaan vasta TV-sarjan myötä, kun katselin BW-kauden jaksoja ja näin Samurottin keskellä ihan kunnon actionia. Ennen totaalista ihastumistani tähän samurai-merileijona-merisaukko-pokémoniin olin käyttänyt Oshawottia White2:ssa, jossa olin jättänyt sen kuitenkin kehittämättä. Valitettavasti en ole vielä tähänkään päivään mennessä kokeillut Samurottia tiimissä, mutta odotan sitä innolla! Vähän mua on himottanut jo jonkin aikaa palata Unovaan esimerkiksi BW2:n parissa (joista peleinä tykkäsin paljon enemmän verrattuna BW:hen)... joten ehkä silloin! Viime vuonna aloitin kyllä uuden tallennuksen Whitessa, jossa mulla on tälläkin hetkellä Dewott... ehkä palaankin pelaamaan sitä! Unovasta lempistartterin tittelini menee siis Oshawottille ja sen evoluutioperheelle tällä kertaa, joista kylläkin Oshawott on se kaikkista täydellisin. Jotkut ehkä muistavatkin, mutta pari vuotta sitten sain lahjaksi oikein life size Oshawott-pehmon, ja sehän on itse täydellisin.
Lisäksi Oshawott oli maailman paras TV-sarjassa. Best Wishes -kautta katsoo jo Oshawottin takia mielellään. Yksi parhaista jaksoista ikinä on se, missä Oshawott hukkaa tuon simpukkansa (Oshawott's Lost Scallop!).
Jotenkin tuntuu hassulta, että Kalos-starttereiden julkaisusta on kulunut yli kolme vuotta :)))). Jo on siis aikakin, että saadaan kohta uusia aloituspokémoneja toivon mukaan hehehe.
Palasin blogissa taaksepäin lukemaan jotain Chespinistä, Fennekinistä ja Froakiesta kirjoittamiani ensireaktioita, ja niissä olin kirjoittanut oikeastaan jokaisesta sen, että official artit eivät ole kovin imartelevia, eivätkä tee oikeutta näille pokémoneille. Ja olen edelleen sitä mieltä! Eihän Chespinin pää näytä yhtään noin hölmöltä TV-sarjassa tai peleissä. Puhumattakaan Fennekinistä, jonka pää näyttää virallisessa artworkissa siltä, että se voisi tipahtaa alas minä hetkenä hyvänsä. 6. generaatiossahan startterit taidettiin paljastaa ihan tyyliin ensimmäisten joukossa (ellei jo ihan ensimmäisenä, niin se taisi ollakin...), kun taas muissa generaatioissa niitä starttereita on hiukan pantattu myöhemmäksi. Kalosin aloituspokémonien kohdalla tein niin, että pidin itseni väkisin täysin spoilerien pimennossa sitten loppuajan juuri ennen X&Y:n julkaisua, jolloin pelin saadessani ja startteriani valitessani, en tiennyt yhtään, millaiset näiden kolmen viimeiset muodot olisivat. Oli muuten tosi hauska ja jännä kokeilu, jos uudessa generaatiossa on vain mahdollista toteuttaa sama juttu, niin sen teen!
Pidin Chespinistä aivan heti eniten, eikä mielipiteeni ole sen koommin muuttunut. Kirjoitin Chespinistä joskus muinoin vanhassa postauksessa näin: "Tämä on minun. Näiden ensimmäisten muotojen perusteella en voisi edes harkita Fennekiniä tai Froakieta, kun tämä kummallisuus on mukana. Starttereista Chespin oli ehkä jotenkin mulle selkeästi shokeeraavin, koska se on niin erilainen kaikista ruohostarttereista, joita on ennen nähty".
Ehkä nyt kun silmä Chespiniin on niin kovin tottunut, en enää muista, miksi pidin sitä jotenkin niin erilaisena muihin ruohostarttereihin verrattuna :D. Tai no, onhan siinä jotain tuollaista halinallemeininkiä, jota ei oikein ruohostarttereista ole koskaan ennen löytynyt. Chespin valikoitui Kalosin aloituspokémoniksi heti julkaisussa, vaikka Fennekinissä ja Froakiessakaan ei mitään vikaa ollutkaan, niin Chespin iski muhun jotenkin erityisen paljon! Myöhemmin myös Quilladin oli mun mieleeni, vaikka yleisesti siitä ei kamalasti taidettukaan pitää? Mutta Chesnaught sitten ♥. Tykkään siitä ihan kamalan paljon, ja jos mun pitäisi alkaa väsätä jotain top-listaa aloituspokémoneista, niin Chesnaught löytäisi itsensä aika korkealta siltä listalta. Oli oikeasti ihan huisin jännää katsoa, kun Quilladin kehittyi joksikin sellaiseksi, josta en tiennyt yhtään mitään etukäteen. Ja Chesnaughthan on ihan mulle tehty. Se on iso, se on erikoinen, täynnä piikkejä ja yksityiskohtia ja sillä on vielä söpö nöpönenä. Aluksi muistan olleeni vähän ihmeissäni tuosta värimaailmasta, mutta pian siihenkin tottui. Tykkään Chesnaughtin designistakin aivan kamalasti, en osaa muuta oikein edes sanoa. Tykkäsin myös sen Grass/Fighting-tyypityksestä ja sen oppimista liikkeistä, ainakin ingamessa ne toimivat hyvin, ja olisi joskus hauska kokeilla rakentaa joku kilpailullinen tiimi, jossa Chesnaught olisi mukana.
Voi Fennekin! En pitänyt Fennekinin isosta päästä ennen, enkä oikein vieläkään. Braixenista tykkäsin aika paljonkin sen julkaisun aikana, mutta nykyään siitäkin on multa ainakin mennyt maku. Sen sijaan Delphoxin kohdalla ymmärsin hyvin, miksi tosi monet oli pettyneitä siihen: äkkinäkemältä Delphox oli tosi latteanoloinen Fennekiniin ja Braixeniin verrattuna, ja hyvin yksityiskohdaton. Mutta hurraa, kolme vuotta on tehnyt tehtävänsä niin, että Delphox on nostanut pisteitään mun silmissä ihan räjähdysmäisesti ja musta sillä on ihan huippukiva design. Delphoxissa on juuri sellaista jotain noitamaista henkeä, mutta samalla se on mukavan maanläheinen. Se jotenkin vaan nostattaa tuota sen mystisyyttä! Musta Delphoxilla voisi olla aina tuo sen taikasauva esillä, koska tuo koko taikasauvaidea on mukavan freeshi Pokémonissa. Tykkään nykyään Delphoxista jo sen verran, että sormet oikeastaan ihan syhyää kokeilemaan sitä jossain tiimissä tai ainakin piirtämään kuvan siitä! Fire/Psychic-tyypitys on noitaketulle mitä täydellisin.
Froakie muotoineen on varmaankin noin yleisesti Kalosin starttereista se suosituin ja ihan ymmärrettävästi, onhan Greninja ihan sairaan siisti. Tykkään. Greninja ei kuitenkaan ihan Avrin suosikkeihin yllä, ja esimerkiksi tällä hetkellä tuo Delphox iskee meitsiin hiukan Greninjaa enemmän. Kalosin aloituspokémonit ovat mulle vähän kuin Kanton startterit: koko kolmikko on musta todella onnistunut ja miellyttävä. Vaikea oikeastaan sen enempää perustella miksi... Greninja on hauskan erilainen muihin vesipokémoneihin verrattuna, pidän sen pään muodosta erityisesti (:D) ja värimaailmasta! On ollut myös tosi kivaa nähdä Greninja animessa, kun Ashin Froakie kehittyi lopulta ihan viimeiseen muotoonsa asti. Pakko tosin nyt sanoa, että en ole järin vakuuttunut siitä Ash-Greninjasta :D. En tiedä, hieno pokémon hyvällä designilla, ja aivan ehdottomasti haluan kokeilla tätä jollain seikkailullani. Greninjalla on myös ihan hullun hieno hidden ability, Protean, jonka takia voisin joskus kokeilla sitä jossain kilpatiimissäkin. Hieno pokémon, vaikea sanoa juuri muuta.
Hoo, tästä taisi tulla aika lailla pitempi teksti, mitä ensimmäisestä aloituspokémonit-lätinästä! Millaisia tunteita Sinnoh-, Unova- ja Kalos-aloituspoksut herättävät? Parempia vai huonompia kuin Kanto-, Johto- tai Hoenn-startterit? :)
Mutta oikeastaan sen pitemittä puheitta lähdenkin taas kirjoittelemaan lisää starttereista, niistä lopuista sellaisista. Taisin luvata kyllä seuraavaksi Platinum-postausta, mutta toisaalta on kiva hoitaa tämä postaussarja samantien pois alta. Tai tiedä vaikka tämän vuoden lopulla saataisi vielä kolmas osa tähän sarjaan? ;)
Turtwig, Chimchar ja Piplup
Sinnoh on generaationa taas omakohtaisesti hyvin erilainen kuin kolme edellistä. Jos Kanto- ja Johto-starttereista tykkäsin jok'ikisestä ja lujaa (joskin Squirtlesta ja Totodilesta hiukan enemmän kuin muista), Hoennin aloituspokémoneista en taaskaan välittänyt oikeastaan kenestään, niin Sinnohin starttereista löytyy yksi ehdoton suosikkipokémonini ja yksi vahva inhokki myöskin! Tuskin kenellekään blogia hetkenkään seuranneen on vaikea arvata sitä suosikkiani näistä XD.
Mutta heipä hei, Turtwig ♥. Ja Grotle ♥. Ja Torterra ♥. Mun suuret lempparit, ah! No niin, tuskin tarvitsee nyt kertoa, että kovasti tykkään Torterrasta muotoineen. Erityisesti Torterrasta on niin älyttömän helppo selittää, miksi se on niin upea. Oikeastaan musta olisi paljon vaikeampi selittää, mitä vikoja tässä pokémonin designissa olisi, sen verran kaunis pokémon on kyseessä. Jättikilppari, joka kantaa pientä maailmaa selässään. Sellaisia on
myytit ja fantasiakirjat olleet toki täynnä aina, mutta ei se vähennä Torterran viehätystä laisinkaan. Sitten kun vielä miettii, miten kaikki pikkupokémonit voisivat asua sen selässä... :3. Tosi upea pokémon. Ja sen designinkin on toteutettu niin kauniisti ja mun lempparijuttu ikinä on se bonsai-puu sen selässä. Bonsait on niin kiehtovia ja kauniita kasveja, joten se lisää vain Torterran viehättävyyttä entisestään. Aloin tykätä Turtwigista jo silloin, kun viimeisiä evoja Sinnohin starttereista ei ollut julkaistukaan. Kolmannen generaation aikana vankka uskoni siihen, että vesistartterit ovat kaikkista parhaimpia, oli jo horjunut ja vaikka kuinka aluksi olin ihan Team Piplup, niin vierastin jo silloin kyseistä tirppaa aika lailla. Se oli kumminkin Torterran julkaisu, joka oli viimeinen naula arkkuun: Turtwig-perheestä tuli Sinnoh-starttereista se suurin suosikkini ja se on tänäkin päivänä Mamoswinen kanssa aivan numero ykkönen, mitä tulee niihin lemppareihin. Neljännessä generaatiossa oli myös kivaa saada muillekin kuin tulistarttereille jänniä kakkostyypityksiä (okei, Venusaur oli Grass/Poison, mutta musta tuntuu että melkein kaikki Kanton ruohopokémonit ovat Grass/Poison) ja vaikka Grass/Ground tietysti tuo Torterralle jonkinlaisen läjän ärsyttäviä 4x -heikkouksia, niin tykkään kyseisestä tyypityksestä ihan hirveästi! Torterra oppii myös mahtavasti hyökkäyksiä, jotka tekevät siitä mukavan monipuolisen kuten Wood Hammerin, Earthquaken, Stone Edgen, Rock Polishin, Synthesiksen, Leech Seedin, Stealth Rockin... Grotlehan jää näistä Turtwigin muodoista kyllä selkeästi vähän varjoon. Vaikka Grotle onkin aika murunen, niin musta Sinnohissa on noin kokonaisuutenaan kaikista generaatioista ne mälsimmät välievot, joten sikäli ymmärtää sen Grotlenkin painumisen satunnaiseen unholaan. On se kumminkin paras Sinnohin väliasteista! Niih! |
| By Koi Carreon. |
Ahahaha, voi Piplup, Piplup, Piplup... nyt saavuttiin siihen inhokkini :D. Piplup on suurin inhokkini kaikista mahdollisista aloituspokémoneista. Vähän sääli, koska Empoleonin Water/Steel-tyypitys on aika kiva, mutta mielestäni Piplup ei kyllä kamalasti evojen myötä parane. En ees tiedä, mikä Piplupissa, Prinplupissa ja Empoleonissa mättää - muuta kuin jotenkin tosi typerät nimet - ehkä en vain oikein pidä linnuista, kun en pidä juuri monesta Flying-tyypin pokémonistakaan? :D Nyt kun tuota Piplupia ja Prinplupia, etenkin niiden Diamondin ja Pearlin aikaisia, artworkeja katsoo, niin mulle tulee niistä jotenkin tosi sellainen feikkipokémon-fiilis. Tuollaisia samannäköisiä on kaikki art share-sivustot täynnä... mutta ihan vain näkemysasiahan tämä, joku toinen saattaisi sanoa samaa jostain toisesta pokémonista. Valitettavasti animessa Dawnin Piplup on ollut niin sietämätön veikkonen, että ihan pahaa tekee. PIPLUP PIPLUP PIIIP PIP PIP PIP PIPLUP PIP PIIIIIIPLUP...!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! Varmaan inhokkianimepokémonini.
Snivy, Tepig ja Oshawott
Wow, tervetuloa kuulemaan Avrin oudosta historista Unovan starttereiden parissa. Unovan aloituspokémonit ovat sikäli legendaarisia, että olen niitä päässyt ihmettelemään blogissa muinoin, kun ne vasta julkistettiin. Blogipieni on jo niin vanha! Muinaisista ensiajatuksistani saakin lukea täältä (tosin varoituksen sana, kuolin ehkä nauruun lukiessani vanhan Avrin juttuja :DDD), mutta kertaan ajatukseni myös tässä nopeasti. Ja ne ajatukset voi tiivistää kyllä yhteen sanaan ja se sana on hämmentynyt.
Aluksi kukaan Unova-starttereista ei säväyttänyt, vähän niin kuin Hoenninkin kohdalla, ja pidin näitä kolmea jotenkin vähän omituisina :D. Hoennin aikaan mulla oli vielä se jo useasti mainittu "vesistartterit on parhaita"-mentaliteetti, joten pystyin kuitenkin sen turvin samaistumaan aluksi Mudkipiin. Unovan kohdalla olin kuitenkin heittänyt tuollaiset aatokset jo ajat sitten romukoppaan, ja olinkin pitkään ihmeissäni näistä kolmesta. Tuossa ekassa 5. genen starttereita käsittelevässä postauksessa sanon tykästyneeni eniten Oshawottiin. Jotain kuitenkin ehti tapahtua, sillä BW:n julkaisupäivänä Whitessa mukaani lähti Snivy. Seuraavassa pelissäni Blackissa valitsin taas Tepigin. White2:ssa oli vihdoin Oshawottin vuoro. Joten mitäs ihmettä nyt?
 |
| Ignooratkaa tuo typerä ilme ja nuo huonot hiuksettttttt. |
Chespin, Fennekin ja Froakie
Jotenkin tuntuu hassulta, että Kalos-starttereiden julkaisusta on kulunut yli kolme vuotta :)))). Jo on siis aikakin, että saadaan kohta uusia aloituspokémoneja toivon mukaan hehehe.
Palasin blogissa taaksepäin lukemaan jotain Chespinistä, Fennekinistä ja Froakiesta kirjoittamiani ensireaktioita, ja niissä olin kirjoittanut oikeastaan jokaisesta sen, että official artit eivät ole kovin imartelevia, eivätkä tee oikeutta näille pokémoneille. Ja olen edelleen sitä mieltä! Eihän Chespinin pää näytä yhtään noin hölmöltä TV-sarjassa tai peleissä. Puhumattakaan Fennekinistä, jonka pää näyttää virallisessa artworkissa siltä, että se voisi tipahtaa alas minä hetkenä hyvänsä. 6. generaatiossahan startterit taidettiin paljastaa ihan tyyliin ensimmäisten joukossa (ellei jo ihan ensimmäisenä, niin se taisi ollakin...), kun taas muissa generaatioissa niitä starttereita on hiukan pantattu myöhemmäksi. Kalosin aloituspokémonien kohdalla tein niin, että pidin itseni väkisin täysin spoilerien pimennossa sitten loppuajan juuri ennen X&Y:n julkaisua, jolloin pelin saadessani ja startteriani valitessani, en tiennyt yhtään, millaiset näiden kolmen viimeiset muodot olisivat. Oli muuten tosi hauska ja jännä kokeilu, jos uudessa generaatiossa on vain mahdollista toteuttaa sama juttu, niin sen teen!
Pidin Chespinistä aivan heti eniten, eikä mielipiteeni ole sen koommin muuttunut. Kirjoitin Chespinistä joskus muinoin vanhassa postauksessa näin: "Tämä on minun. Näiden ensimmäisten muotojen perusteella en voisi edes harkita Fennekiniä tai Froakieta, kun tämä kummallisuus on mukana. Starttereista Chespin oli ehkä jotenkin mulle selkeästi shokeeraavin, koska se on niin erilainen kaikista ruohostarttereista, joita on ennen nähty".
Ehkä nyt kun silmä Chespiniin on niin kovin tottunut, en enää muista, miksi pidin sitä jotenkin niin erilaisena muihin ruohostarttereihin verrattuna :D. Tai no, onhan siinä jotain tuollaista halinallemeininkiä, jota ei oikein ruohostarttereista ole koskaan ennen löytynyt. Chespin valikoitui Kalosin aloituspokémoniksi heti julkaisussa, vaikka Fennekinissä ja Froakiessakaan ei mitään vikaa ollutkaan, niin Chespin iski muhun jotenkin erityisen paljon! Myöhemmin myös Quilladin oli mun mieleeni, vaikka yleisesti siitä ei kamalasti taidettukaan pitää? Mutta Chesnaught sitten ♥. Tykkään siitä ihan kamalan paljon, ja jos mun pitäisi alkaa väsätä jotain top-listaa aloituspokémoneista, niin Chesnaught löytäisi itsensä aika korkealta siltä listalta. Oli oikeasti ihan huisin jännää katsoa, kun Quilladin kehittyi joksikin sellaiseksi, josta en tiennyt yhtään mitään etukäteen. Ja Chesnaughthan on ihan mulle tehty. Se on iso, se on erikoinen, täynnä piikkejä ja yksityiskohtia ja sillä on vielä söpö nöpönenä. Aluksi muistan olleeni vähän ihmeissäni tuosta värimaailmasta, mutta pian siihenkin tottui. Tykkään Chesnaughtin designistakin aivan kamalasti, en osaa muuta oikein edes sanoa. Tykkäsin myös sen Grass/Fighting-tyypityksestä ja sen oppimista liikkeistä, ainakin ingamessa ne toimivat hyvin, ja olisi joskus hauska kokeilla rakentaa joku kilpailullinen tiimi, jossa Chesnaught olisi mukana.
Hoo, tästä taisi tulla aika lailla pitempi teksti, mitä ensimmäisestä aloituspokémonit-lätinästä! Millaisia tunteita Sinnoh-, Unova- ja Kalos-aloituspoksut herättävät? Parempia vai huonompia kuin Kanto-, Johto- tai Hoenn-startterit? :)
