Uusi vuosi alkaa taas aivan pian ja sitä varten tulee sitten uudet kujeet... Toivotaan, että blogi jatkuu vähän aktiivisempana taas :D. Eiköhän...

Anyway, kiitos hirmusti kaikille lukijoille, kun jaksatte lukea ja kommentoida ja kaikkea. Olette mahtavia, aplodit teille (ja mullekin saa taputtaa myös :D)! 

Tässä vielä nopea lista siitä, mitä tuli tänään kirjoitetuksi, jotta sain 100. kirjoitusta täyteen. Hehe, tyypillistä mua jättää kaikki ihan viime tinkaan:

Vaikka blogspotin kävijätilastot ja kävijämittarit ovat mitä ovat, niin tänä vuonna on rikottu tietty kävijäennätykset (kai kun oon kirjoittanutkin hiukan edes aktiivisemmin), mikä on ihan superkivaa. Erityismainita täytyy tietty antaa tälle joulukuulle, joka on tähän mennessä ollut ruuhkaisin ja kommentoiduin kuukausi.

Kiitos, olette ihan parhaita ♥ ♥ ♥
Kommentteihin alan vastailla taas huomenissa!
Aah voinkin päättää sitten randomit höpinäni Mamoswine-videoon.



Pikachu ja Piplup ovat IHAN KAMALIA, kun ne nauraa Mamoswinen epäonnistumiselle :DDDD!!! Tosin mun reaktio olisi varmaan aika sama, koska ei kai sille mitään voi, että vahingonilo on paras ilo... Mutta seriously, ihan hirveää, Mamoswine-raukka ♥. Aivan mahtava tuo, miten se painuu tosi kapinallisesti tuolla lailla metsään osoittaakseen mieltään.
Törmäsin tähän hahmoon tässä taas tänään, ja nyt kun randomilla täytetään blogia, niin kerrottakoon näin randomisti että en voi sietää kyseistä hahmoa.


Tyttelihän on siis Casey, se Electabuzz-baseballjoukkueen kannattaja ja cheerleader suoraan Johto-kausilta ja on myös esiintynyt Pokémon Chronicles-jaksoissa. Muistin joskus vielä aikoinaan, että kyseessä olisi ollut joku ihan perustavallinen, ei minkään näköisiä tunteita herättävä tytöntyllerö, mutta voi että miten voi olla Avri väärässä. Casey on ihan järkyttävän ylimielinen ja suorastaan inhottava ja ilkeä, etenkin pokémoneille välillä D:. Karmaiseva tytsy. Lisäksi enkkudubissa tällä on korvia riipivä ääni ja Casey huutaa ihan jatkuvasti.

Suosittelen pysymään kaukana noista jaksoista.
Multa löytyikin puolivalmiina Suosikkipokémon-listaan kirjoitus, joten voin lähettää senkin nyt jotta saan 100. kirjoitusta tälle vuodelle täyteen :D. Huoh, miksi jätän aina kaiken viime tippaan... No onneksi mulla ei kummempia uudenvuoden juhlintoja ole tänä vuonna, sillä jäin koiran vahdiksi kotiin. Se kun pelkää raketteja.

Anyway, edellisillä sijoilla ovat majailleet Swadloon ja sitten Zweilous, nyt on uuden kaverin vuoro astua rinkiin....











Kaksi ensimmäistä sijaa suosikkilistassani ovat 5. generaation dominoivia, mutta nyt sille genelle heitetään hyvästit ja siirrytään vanhan kunnon 151 ensimmäisen pokémonin pariin. Koska listan sijalla 8. on Cloyster ♥.

Cloyster on vaan niin omituinen, että sen designista on pakko ihan hullaantua. Vaikea oikeasti selittää, miksi tämä pokémon on kerta kaikkiaan niin upea, mutta niin se nyt yksinkertaisesti vain on. Kaikkien peruskalapokémonien joukossa Shellder ja Cloyster ovat tosi virkistäviä vesipokémoneja ja sitten kun Cloyster on tyypitykseltään myös jäätä, niin kaikki hyvän aineksethan ovat valmiit.
Tykkään ihan hirmusti tuosta ilkikurisesta virnistyksestä mikä Cloysterilla on vähän joka kuvassa naamalla päällä. Ihan mahtava. Samaten Shellderin suorastaan hävytön jatkuva kieli pihalla-olo on ihan kultaa. Tykkään, tykkään, tykkään.


Muistan kun pienenä ajattelin, että Cloysterin sisällä on oikeasti Gastly :D. Ehkä se vieläkin voi muistuttaa  hiukan sitä? Aiemminhan Cloysterin sisus oli musta, jolloin tuollaiset kummitusfiilikset olivat ehkä hiukan vahvemmat. Joka tapauksessa hurmaava ja mystinen ja ilkikurisen oloinen poké. Ihan mun kamaa :D.

Ja ehkä olen entistä ihastuneempi tähän pokémoniin, sillä Diamondini ensimmäinen yllätysshinyni sattui olemaan munasta kuoriutunut shiny-Shellder! Se on niin kauniin kultaisen oranssi aahhh... nyt se on vallan upea Cloyster Platinumissa, vaikka vähän kirpaisi kehittää noin kauniin värinen shiny pois. Mutta on Cloysterin sininen-shinykin vallan hurmaava, voisin ottaa siitä joskus kuvan blogiin näytille. Lempinimeltään Cloysterini on aika hempeästi Love.
Ja sitten lopuksi parin sekunnin video, koska Shellder:

Heti suosikkien perään inhokit, totta kai... vaikka niiden pitäisi olla aika selvät :D.


Hoho, tässä on KAKSI inhokkiani sitten samassa paketissa. Piplup ja Buneary. Voi korvaraukkani...


Hei tästäkin saa monta kärpästä yhdellä iskulla, koska Pichuilla on ihan sietämättömän rumat äänet ja niin on myös TEDDIURSALLA! Miksi mun nallelle on annettu tuollainen hirviöääni? En kestä laisinkaan. Btw, videossa kuuluu myös hurmaavan Wooperin uppah-ääni, olisi varmana pitänyt listata se edelliseen kirjoitukseen ♥.

Myös muita pirun rasittavia ovat Starlyn (ja Staravian ääni on rumalla tavalla vaan hauska), Bayleefin, Bidoofin ja Mewin äänet :(.

En ymmärrä, jos videon ideana on esitellä Staryun ääntä, miksi siinä on noin paljon kaikkea täysin turhaa roskaa mukana? No mutta kuitenkin, Staryulla on aivan upea ääni! Kiistatta parhaimmistoa Pokéanimessa mun mielestä :3.


Toinen iso suosikki on Totodile!!! Rakastan sen kurkkuääntä ja se on niin söpö ja mahtava. Totodile on niin aaws.


Ja viimeisenä mainintana Regitrion äänet, jotka ovat niin uskomattoman mehukkaan ihanan kuuloisia. Näissä korva lepää, tosin Regice on pitemmän päälle hiukan ärsyttävän kuuloinen. Mutta Regirock ja Registeel! Minulle kiitos nämä!
HOHAA, se on tämän listan loppu nyt ja se Suuri Inhokkini paljastuu tuota pikaa, joskin täällä on varmaan jo osa, jotka sen tuntevat, hups.

Tässä vielä listaus noista, mitä olen aikaisemmin käynyt läpi ja inhokkijärjestys!


Ja nyt sitten sijalla yksi, se kaikkista pahin ja hirvein ja suurista suurin inhokki...






















LUCARIO.

Ehkä kaikkista söpöintä on se, etten enää tiedä, miksi joskus aloin inhota tätä niin kovalla intohimolla ja enhän mä nyt enää voi kelkkaani missään kohtaa kääntää :D. Joten inhoan tätä suurella sydämellä loppuun asti amen ja sillee. Inhoa on jatkunut jostain vuodesta 2006 alkaen ja hiukan intohimoisemmin sitten vuodesta 2008. Pitkänlinjan inhokki kyseessä!

Syitä miksi en pidä tästä pokémonista on tuossa ulkonäössä. Se on niin tuollaisen väkisin väännetyn "Olen ihan super cool"-pokémonin näköinen, ihan kuin suunnittelijat olisivat oikeen väen väkisin halunneet tehdä tuollaisen kaikkien mielestä ihan sairaan siistin pokémonin. No ilmoitusluontoinen asia: AVRI DOESN'T LIKE THIS! YHTÄÄN. Ulkonäöllisesti koko pokémon on jotenkin tosi vastenmielinen ja erityismainita täytyy antaa tietysti Lucarion kuonolle, joka on varmaan Eelektrikin suun jälkeen hirveintä mitä olen nähnyt. Se on vaan jotenkin tosi ruma, liian tylppä, liian pitkä, liian outo. Sillä ei edes ole sieraimia :(.

Myöskään en tykkää, kun tämä vielä ihan 4. generaation alussa nostettiin jollekin ihme kulta-alustalle seisomaan ja keräämään mainetta ja kunniaa. Onneksi aika pian koko pokémon jotakuinkin palautettiin takaisin sille tavisasteelle, mutta sitä ennen Lucariolle piti sitten omistaa kokonainen Pokémon-elokuva (joka on tietysti ristiriitaisesti Pokémon-elokuvien parhaimmistoa, HNNNGGH, ja sitten pääosassa on Lucario, tyypillistä Avri-tuuria) ja tämän lisäksi tää ihme ketale sai vielä aika ison roolin Super Smash Bros. Brawlissa olemalla yhtäkkiä yksi pelihahmoista. Huooooh, ärsyttää kun joku yksittäinen, ei-legendaarinen, pokémon nostetaan tällä tavalla jollekin ihme jalustalle D:


Okei jooo, onhan Super Smash Broseissa ollut muun muassa myös semirandomina pelihahmona Jigglypuff, mutta silti se ei ole sama asia! Jigglypuffista nyt ei koskaan tullut mitään sellaista oloa, että koetetaan luoda jotain super eeppistä pokémonia. Koska se jos mikä tässä Lucariossa ärsyttää, on tuo ylitsepursuava eeppisyyden ja sankaruuden hehkuttaminen. EEEHHHHHWHWHH.

Kun vitosgene julkaistiin, niin ensimmäisenä julkistettiin Zoroarkin siluetti ja voi pojat millaiset Lucario vol. 2-vibat siitäkin monsterista tuli heti kättelyssä. Zoroarkistakaan en aiemmin juurikaan pitänyt, mutta kuten blogia viime aikoina seuranneet tietääkin, niin nythän multa löytyy tuo murunen White2:n tiimistä. Vaikka Zoroarkin sai sitten tuon elokuvansa tosi samankaltaiseen tapaan kuin itse piru Lucario, niin onneksi siitä jäi loppujen lopuksi uupumaan tuo kaikki "ooh olen niin eeppinen ja cool pokémon"-fiilistelyt.

Ja ihan sama juttu mitä Reuniclusinkin kohdalla, niin on ihan Tauroksen perseestä, että Lucario on taas pirun hyvä pokémon ja etenkin 4. generaation aikana tää haaska löytyi vähän jokaisesta tiimistä :(((((((((. Edelleen kilpailulliseen Pokémon-pelaamiseen erikoistunut Smogon-sivusto on listannut Lucarion Overused-listalle, joten tätä paholaista näkee 5. generaatiossa edelleenkin aivan liian usein... Eikös ole väärin ja julmaa?

Ja noup, Riolu ei ole juurikaan sen parempi, joskin sen koiranpentumaisuus antaa ehkä ihan pikkiriikkisen anteeksi. Mutta Lucario on ehdoton iso EI.
Kertokaa jooko joku lukija, että ette pidä Lucariosta ja Riolusta? Niin monet tuntuvat kumminkin tykkäävän tästä ällöeeppisestä pokémonista ihan liikaa, tunnen jääväni aina ihan jalkoihin, kun en voi sietää tätä :DD. Mutta reiluuden nimissä on pakko sanoa, että inhoan muutenkin yleensä kaikissa leffoissa/sarjoissa/kirjoissa/peleissä/missä tahansa, kun joku tavis goes epic, joten Lucario ei kärsi yksin tästä eeppisyys-inhostani.

Mutta voi pojat, on se vaan vastenmielinen ja ansaitusti listani kärkipaikalla.
Olen listannut jotain suosikki Pokémon-kappaleitani  niin animesta kuin peleistä, mutta nyt on vuorossa inhokki.


En ole koskaan voinut sietää tätä enkkuversiota, enkä tykkää pätkän vertaa jaksostakaan :((! Musta tuntuu taas, että kaikki muut on eri mieltä, mutta ehkä täällä blogissa uskallan sentään ilmaista radikaalin mielipiteeni :D. Olette suhtautuneet inhokkipokémon-listaukseenkin niin pirun hyvin, joten ehkä voin päästellä tällaisia luurankoja kaapeistani :D.

Mitä mieltä olette kappaleesta ja koko jaksosta Pikachu's Goodbyesta?


Koska tavoitteeni täyttää blogi tänä vuonna sadalla kirjoituksella on nyt aika pahasti valumassa saavuttamattomiin, täytänkin näin vuoden viimeisimpinä tunteina blogia kahdeksalla täysin randomilla postauksella ja yhdellä vähän asiallisemmalla :DDDD. Huijaan ehkä vähän.

Pokémon-aiheinen linkkivinkki tulkoon tähän ensimmäiseen random-kirjoitukseen:

-----------> Poke-Swaps

Idea on ihan pirun simppeli ja silti aina yhtä huvittava, eli randomeissa Pokémonin screenshoteissa esiintyvien ihmisten/pokémonien naamat vaihdetaan päikseen. Jotkut muunnokset tietty on parempia kuin toiset.

http://pokeswaps.tumblr.com/post/35487913249/keep-warm-everyone

Tättärääääää, toinen kirjoitus tähän iltaan ja inhotaan lisää pokémoneja. Toiseksi viimeistä viedään tässä listaussarjassa.










Toisella sijalla on oikeastaan siis Reuniclus, mutta koska sen kahdessa edellisessä muodossa ei ole mitään kehumista niissäkään, niin tämä toinen sija menköön siis kaikkineen Reuniclusille, Duosionille ja Solosikselle.

Eeewwww inhoan näin limapalloja. Siinä se syy oikeastaan tulikin. Näiden epämiellyttävyyden taustalla ei ole mitään hienoa stooria kerrottavaksi tai Pichun tapaista ragea siitä, että näitä näkisi liikaa, mutta nämä ovat vaan ällöttäviä limakasoja. Kirjaimellisesti. Pahinta on, ehkä samaan tapaan kuin alkiopokémon-Mewin kohdalla, että nämä solupokémonit on taas yritetty tehdä niin viimeisen päälle söpöiksi. Siis tollasiksi oikein stereotypia-söpöksi :(((((. AAArrhghghghghgh.


Koska kyseessä ovat solupokémonit, joiden ympärillä on vielä viehättävästi tuollaista vihreää kivaa solulimaa, niin ei näiden pitäisi olla mitenkään tuollaisia mukasöpöjä D:. Ääh, en osaa selittää, mutta siis pääpointti nyt kumminkin on se, etten näe näissä mitään söpöä ja sekin väkisin väännetyn oloinen söpöys, mikä näissä on, lähinnä karmii. Lisäksi toi solulima herättää sellaisia epämiellyttäviä kysymyksiä, kuten voiko tuohon limaan tunkea sormensa ja uppoaako se kuinka nätisti sinne sisään? Eeewww.

Koko ajatus solupokémonista on muutenkin ihan kammottava, yäääh :D. Tykkään kyllä, kun tekevät erilaisia pokémoneja ja idea on hieno, mutta ei se silti tarkoita sitä, että mun täytyy yhtään tykätä tästä, eikös niin? Nämähän siis perustuvat erityisesti tuohon mitoosiin, jossa siis solun tuma jakautuu kahdeksi identtiseksi kopioksi. Vaikka tässä pokémonissa ei nyt tapahdukaan varsinaisesti juuri mitoosia, niin Solosis kumminkin laajenee samaan tapaan ensin Duosioniksi ja sitten Reunicluksiksi. Ja tää on vaan ällöä, eeww. Erityisen kamalaa on kuitenkin se, miten tuo Solosiksen pää tuntuu halkeavan entistä enemmän kehitysmuotojen edetessä. Ensin tuossa Solosiksen päässä on tuollaiset syventymät, Duosionin päässä menee tuollainen hassu viiva ja Reuniclusin päässä tuo viiva on entistä huomattavampi, joka periaatteessa halkaisee sen pään kahtia. Hyi helvada, mitäs jos jonain päivänä tuon pokémonin pää oikeasti halkeaakin kahdeksi kappaleeksi tuon liman sisällä :D.


Lisäksi mulle tulee Solosiksesta jostain syystä kauheasti mieleen tämä joku Digimon, jonka nimeä en ees tiennyt. Häiritsevää. Ehkä ne on noi randomit keltaiset töttöröt kummassakin pokémonissa ja se, että Solosiksen Sugimori-artin vihreä sävy on enemmän lähellä tuota digimonin vihreää kuin tämä Dream World-artwork. Ja niin muuten, mikä tuo Solosiksen keltainen kiehkura ylipäätään on olevinaan??? Mihin se yhtäkkiä katoaa Duosionissa?


Äh, musta tuntuu että kirjoitukseni on ihan ruosteessa nyt, enkä osaa yhtään selittää, miksi nämä ovat niin epämiellyttäviä. Ei vaan nappaa pätkän vertaa nämä isopäisetmukasöpöt otukset. Ja mikä tietysti ärsyttää erityisen paljon, on se, että tosi monet tykkäävät näistä ihan hirveästi ja Reuniclus on vielä pirun hyvä pokémon! AAaarrgh, mikä voisi olla ärsyttävämpää kuin se, että inhokkisi olisi oikeasti otteluissa ihan loistava ja mainio ja kaikki muut tykkäävät siitä.

Pokémon, johon en haluaisi koskea :(.
Eihän Pokémon arvostuslistan täydy ainoastaan täyttyä pokémoneista, right? Vaan kaikesta siihen liittyvästä. Siksi tänään nostetaan alustalle Ruby/Sapphire/Emerald-peleissä soiva eräs musiikki, jonka olin unohtanut ihan täysin, kunnes viime kesänä sitten Emerald-läpijuoksussani törmäsin tähän taas.


Itse asiassa se, että olin unohtanut tämän ihan täysin, tarkoitti tietysti sitä etten muistanut kuollaksenikaan että Lilycove Cityssä edes oli minkään näköinen Art Museum. Olikin aika yllätys marssia sisään ja olin hetken aikaa sillee "öööööö mikäs tää paikka nyt on, ei kai peliin voi yhtäkkiä ilmestyä uusia rakennuksia edellisistä läpipeluista...................." :D

Ärsyttää kuitenkin, koska miksei tästä musiikista ole tehty mitään hienoja remixejä? Tästä saisi vaikka mitä upeaa aikaiseksi, vaan taitaa olla kokonaisuudessaan aika unohdettu kappale. Jos ikinä RSE-remake tulee, niin en malta odottaa tätä kappaletta sitten 3DS-sovituksena!
Heissan taas, toivottavasti kaikkien joulu on mennyt mukavasti! Otin kuin otinkin äänestyksessä kaksi eniten ääniä saanutta White2:n tiimini. Eli Baltoyn ja Grimerin :). Pikkuinen esittely:


Jatkoin tietysti jo aiemmin aloittamaani walesilaista nimeämisteemaa lempinimissä, mutta tällä kertaa päätin ottaa hempeämmänkin otteen ja nimetä Baltoyn tosiaan Cariadiksi ja Grimerin Carwyniksi. Cariad tarkoittaa tollasta sweetheartia ja Carwyn jotain niinkin eeppistä kuin tosirakkautta - ja on btw ihan oikea miehen nimi, miehekästä, eikös? Cariadia käytetään myös satunnaisesti ihan oikeana nimenä, vaikka se olisikin sama asia kuin nimeäisi suomessa lapsensa Kullaksi tai Rakkaaksi, ja Cariad taas on unisex-nimi, joskin hieman maskuliininen sellainen. Kymri on ehkä maailman ällöromanttisin kieli, seriously. Oho, tästä tulikin tällainen pieni kielimatka Walesiin Pokémon-postauksen sijaan :D.

Tilanteeni pelissä on tosiaan hiukan säälittävä, vasta äskettäin kävin päihittämässä Clayn ja seuraavaksi pitäisi tutustua Pokémon World Tournamenttiin. Täytyy kirjoittaa taas jossain välissä vähän ajatuksia pelistä ja jatkaa tunnelmointi-postauksia :D.

Täytyy sitten joskus raportoida, millainen pokémon Grimer/Muk on käyttää. Claydol ainakin Emeraldin perusteella on aivan ihastuttava valinta tiimiin, mutta saas nähdä millainen sekin on sitten nyt 5. genessä.


Linkataan nyt vaikka nämä joulun kunniaksi, kun en ehdi tämän enempää blogia päivittää. Mutta voi luoja, siitä on KAUAN kun oon viimeksi kuunnellut näitä :D. Nää on niin hauskoja, haha, ei välttämättä kauhean hyviä, mutta hauskoja.
WOHAA, onnistuin kuin onnistuinkin pitämään lupaukseni päivittäisestä blogin pitämisestä, vaikka olikin tässä kaikkea sairastelua ja välillä inspiraatio laahasi pohjamudissa, kun en keksinyt yhtään, että mistäs sitä tänään kirjoittelisi.

Bloggarinne ja blogin maskottipokémon Torterra toivottaa kaikille super super super hyvää joulua ♥.


Mun piti etsiä jostain tonttulakki päähän, jotta kuvasta olisi tullut ees hiukan jouluisempi, mutta enpähän löytänyt. Tässä kumminkin hyvin epäjouluinen ipod-laatuinen "joulu"kuva! Tää oli tällainen välihehkutus joulusta, koetan kyllä soveltaa tänään jotain Pokémon-aiheista legendaakin vielä tänään, mutta se tulee vasta illemmalla sitten.

Lisäksi, jos ette oo sattuneet huomaamaan, niin tämän kirjoituksen jälkeen tälle vuodelle olisi kerääntynyt yhteensä 87 kirjoitusta... Mikä tarkoittaakin sitä, että mulla on tässä tän päivän jälkeen kuusi päivää aikaa täyttää blogia 13 kirjoituksen verran, jotta saan tässä kirjoituksessani uhkaamani 100. postausta täksi vuodeksi täyteen...

... joten kirjoitustahti sen kun vaan kiristyy :DD.
Virittäydytäänpäs nyt oikein tällaiseen herttaiseen joulutunnelmaan ja rantataan taas vähän inhokeistani. Nyt päästään top-kolmoseen, hohohoh AARGH :D.

Varoitus, alan jo pikkuhiljaa aika kärkkääksi (kai) :D! Mutta saatte olla eri mieltä (todennäköisesti moni onkin, hups) ja tää on vaan mun tyhmä mielipide ♥. Enkä oikeasti näin intohimoisesti tätä otusta inhoa, yllätin tällä tekstin intohimolla itseninikin, haha.













Inhokkini numero kolme on...




Voi pojat, miten inhoankaan Pichuja... Inhoanihan ei yhtään helpota se kylmä tosiasia, että tätä poksua tungetaan ihan liikaa joka tuutista. En kyllä tykkää muutenkaan oikein näistä vauvapokémoneista jostain syystä. Ainut vauva josta voin sanoa tykkääväni on Cleffa ja jotenkin ironisesti en sitten tykkää taas Clefairysta tai Clefablesta... Hassu maailma.

Ehkä se suurin syy Pichu-inhooni on tosiaan se, että niitä Pichuja on aina vähän kaikkialla. En voi käsittää, miksi tälle yhdelle pokémonille pitää antaa niin paljon screentimea animessa ja sitten vielä muissakin Pokémon-medioissa se oma siivunsa. Vaihtoehtoja Pichun tilalle olisi vaikka miten monta ja monet hienot pokémonit eivät saa kuin ihan säälittävän murto-osan siitä huomiosta, mitä tämä pikkusähkörotta on saanut. MIKSI?! Mikä tässä on muka niin ihmeellistä ja söpöä? Helvetti Wooperkin on söpömpi kuin tämä ja sillä on sitä paitsi maailman valloittavin animeääni.

Saako Pichu kaiken tämän huomion siksi, että se on Pikachun "pikkuveli"? Koska se jos mikä on ihan älyttömän typerää. Meillä on jo Pokémonin maskottina Pikachu, miksi siis pitäisi tunkea näinkään paljon mitään mini-Pikachua minnekään? Eikö kaikkein järkevintä olisi ottaa Pikachu-maskotin vierelle joku ihan tyystin erilainen pokémon, eikä tätä mini-Pikaa?


Pichu Brothers on ihan ehdoton no-no, en vaan kestä, aargh. Ärsyttää koko parivaljakko ihan jumalattomasti. Olisin ehkä voinut hyväksyä nämä esiintymässä pelkästään siinä Pikachu & Pichu-lyhärissä, mutta sen sijaan tämä veljeskaksikko on esiintynyt myös Camp Pikachussa, Pichu Bros. in Party Panicissa ja kolmessa Pokémon Chronicles-jaksossa Of Meowth and Pokémonissa, Trouble in Big Cityssä ja Big Meowth, Little Dreamissa. Eikö vähempi näille olisi riittänyt?? Muutenkin koko pitkä 20 minuutin mittainen jakso näitä kahta on sellaista hidasta kidutusta, etten oo tainnut ikinä katsoa noita Chronicles-jaksoja alusta loppuun, vaan hyppinyt pätkiä ja katsellut sieltä täältä... jos ees sitäkään.
Sitten tässä Arceus ja elämän jalokivi-leffassa oleva Spiky-Eared Pichu, hnnnghgh voi elämä. Tämän tilalla olisi ihan oikeasti voinut olla about mikä tahansa toinen pieni söpö pokémon, mutta ehei tietenkään. Kyseisen Pichun roolihan itse elokuvassa oli super pieni, mutta sitä edeltäneessä mainonnassa taas niin valtaisa, että tätä tuli jo joka tuutista ulos. Mites sitä puhuttiinkaan ennen elokuvan julkaisua... "pieni keltainen sähkö-pokémon, joka pelastaa maailman"... aika heikoksi jäi Pichun maailmanpelastus :D. Spiky-Pichuun liittyy sitten tietysti tämä Pikachu-Coloured Pichu. EIKÖ EDES TÄTÄ VOINUT SITTEN PISTÄÄ JOKSIKIN TOISEKSI POKÉMONIKSI? PITIKÖ TÄMÄNKIN NYT SITTEN OLLA VÄKISIN SE PICHU.  Pikachu-Coloured Wooper, siinä vasta olisi oikeasti ollutkin jotain ihmeellistä.

Eikä sitten edes mainita niitä muita pienempiä esiintymisiä. Ne nyt olisi ainakin voinut jakaa joillekin sellaisille pokéille, jotka eivät ole kauheasti huomiota saaneet.


Sitten ehkä mun kohdalla kaikkein ärsyttävin Pichu on tietty Pokémon Ranger: Guardian Signs-pelissä pelihahmon partnerina toimiva Ukulele Pichu. Miksi, siis oi miksi niiden piti heivata pois Rangerista se, että pelaaja saa valita partneripokémoninsa? Arvatkaa voinko koskea Guardian Signsiin, kun tuo Ukulele Pichun oleilu ärsyttää siinä ihan liikaa? No en voi, vaikka Ranger-sarjasta tietysti tämä uusin vaikuttaa parhaimmalta muuten. Koko peli jää kokematta vaan sen takia, että ne päätti tunkea ukulelen Pichun syliin! Miksi ei vaikka Wooperille ennemmin (ehkä koska sillä ei oo käsiä, mutta pikku vikoja)? Animepichut voin skipata halutessani, mutta nyt joudun skippaamaan koko pelin yhden pokémonin takia :(.


Piplupin äänihän on kaikkein ärsyttävin Pokémon-ääni, siis enkkuversiossa. Mutta jos puhutaa alkuperäisistä japskiääninäyttelijöiden pokémon-äänistä, niin aplodit Pichu, olet voittanut Avrin inhokkisijan karmeimmat pokémon-äänet-kilpailussa.

Pitäisi Pichusta huomattavasti enemmän, jos se olisi pysynyt enemmän sellaisena, mitä se oli G/S/C-pelien spriteissa. Mutta noup, tietenkään ne eivät voineet säilyttää sopusuhtaista lelunäköistä Pichua, vaan siitä piti tehdä tuollainen "hei minulla on valtavan iso pää ja tällainen anorektisen olematon vartalo, luonnon lakien mukaan pysyisin huonommin pystyssä kuin Barbie isoine rintavarustuksineen." :(.


Mikä tietysti hassuinta, Pichun isoveli Pikachu kuuluu yksiin suosikkeihini, ei auta mikään. Suorastaan rakastan tuota ihanaa keltaista sähköhiirtä ja on suorastaan vääryys joutua kestämään tätä rasittavaa pikkuveljeä :D. Pikachu ♥ ♥ ♥! Myös Raichu on kiva, mutta Pikachu on paras!
Tättärää, nyt tuleekin äänestys ja saatte vaikuttaa tiimini White2:ssa! Wow. Häpeäkseni on pakko myöntää siis, etten ole vielä pelannut läpi tuota peliä, koska innostus on ollut vähän kyseenalainen ja sitten siihen kun lisätään vielä kaikki koulu- ja työkiireet päällä... no good. Viime aikoina innostus on hiukan noussut, mutta koska en osaa kuollaksenikaan päättää millä yksilöillä täyttäisin tiimini kaksi vapaata paikkaa, niin pelaaminen on sitten jäänyt...

Tiimistäni löytyy tällä hetkellä nämä kaverit:

Joten go go go go, listasin tuohon polliin läjän ehdotuksia, joita olen harkinnut vakavasti. Lisäksi kommenteissa saa ehdottaa oikeastaan mitä tahansa muutakin pokéa, sillä kykenen vaihtamaan ei-Unova Dex-monsuja helposti toisista peleistä. Myös syitä MIKSI, pitäisi valita juuri joku tietty monsteri, otetaan vastaan. Ja koska tarvitsen kaksi tiimiläistä, niin äänestyksessä on vielä multiple choicekin...

Ehdota pokea tiimiin!
  
pollcode.com free polls 

Claydolin suuntaan olen ehkä nyt eniten kallistumassa, se on kumminkin sellainen murunen ja mulla on siitä kokemusta vain Emeraldista, joten päivitys ei olisi sen kohdalla pahitteeksi... Emolga on aika wild card, mutta voisi olla ihan hauska, Lunatone on aina itse ihanuus, Muk on myös ihan viehättävä ja sama juttu Vespiquenin kanssa. Hngngnghh. Magnezonekin voisi muuten olla hauska...

AINIIN >:D. Ketään inhokkilistauksistani ei saa ehdottaa kommenteissa!!!!!!
Koetetaas palata Keinotekoiset pokémonit-sarjan pariin vaihteen vuoksi... Pitkä kirjoitus edesssä...



Mewtwo

Ahaahaa, tämä ehkä kaikkein kuuluisin keinotekoinen pokémon. Mewtwon tarina on varmaan kaikille tuttu Mewtwo Strikes Back-elokuvan kautta, mutta siinä ei ole läheskään kaikki, mitä tästä aika pelottavasta pokémonista kerrotaan. By the way, rakastan noita alkuperäisiä Sugimori-artworkeja pokémoneista. Harmi että niin harvat niistä löytyvät mistään hyvälaatuisina.

Kuvaa klikkaaalla pääsee katsomaan tuon The Birth of Mewtwo-pätkän!
Mewtwo Strikes Back-leffasta en sen tarkemin viitsi puhua, koska tosiaan, veikkaan että kaikki ovat sen nähneet tai ainakin hyvin tietoisia siitä, mitä siinä tapahtuu ja kuin Mewtwo syntyy. Leffasta kumminkin toteutettiin sen julkaisun jälkeen Japanissa The Birth of Mewtwo-radiodraama, josta myöhemmin valmistettiin leffan alkuun tuo 4Kidsin "pois leikkaama" pätkä, sillä 4Kids piti sitä liian synkkänä lasten elokuvaan. Taas kauhea hate 4Kidsille, kun leikkasivat pois jotain sellaista, jota ei edes alkuperäisessä japskiversiossa leffassa ollut. Pakko olla vähän eri mieltä about kaikkien kanssa, mutta meikä ei tykkää tuosta "leikatusta alusta" juuri lainkaan ja oon vaan iloinen, ettei sitä alunperin löytynyt koko leffasta :D. Koko tuo "kloonimaailma" ja Ambertwon lässyttämä juttu on niin... super ällö kliseistä etten kestä. Ei sillä, etteikö Pokémonissa olisi kliseitä muutenkin ja kliseet eivät edes ole mulle mikään ongelma, mutta toi on jotenkin niin eeehhhwhwhh. Eikö olisi joskus, siis joskus, tosi siistiä että joku pokémon olisi vain ultimaattisen PAHA? Että koko geenimanipulaatio meni niin pahasti vinkuralleen, että lopputulos on aivan kammottava? Siksi rakastan pelien Mewtwota paljon enemmän, enkä tätä "ahhhh niin traumatisoitunutta" anime-Mewtwota. Miksi kaiken ikävän taustalla täytyy aina ollu joku lapsuuden trauma?

No, siirrytään niihin videopeleihin. Peleissä Mewtwo on se Red, Blue, Yellow, FireRed ja Leafgreenin paha pokémon siellä Cerulean Cavessa, jonne pääsee vasta eliitti nelikon voitettuaan. Peleissä Mewtwon kerrotaan Pokédex-entryjen mukaan olevan säälimätön, tunteeton ja omistavan jopa raakalaisen sydämen. Ennen Cerulean Cavea löytyy Mewtwosta juttua ja viitteitä ympäri Kantoa, erityisesti tietysti Cinnabar Islandilla, jossa koko pokémon on saanut alkunsa 6. päivä helmikuuta.
Cinnabar Islandilta löytyvä Pokémon Mansion-nimimen rakennus on ehkä mun mielestä yksi Pokémon-pelien historian kiistatta pelottavimmista paikoista. Hui saatana, se on ihan hirveä, pelkäsin sitä jo lapsena ihan käsittämättömästi, vaikka silloin 8-vuotiaana hiukan rajoittunut englanninkielen taitoni ei ihan täysin hahmottanut kaikkea, mitä paikasta löytyi. No sen verran hyvin osasin jo lukea englantia, että ne Mewtwo-muistiinpanot kyllä kammoksuttivat täysin. Pokémon Mansionhan on rämäinen ja tulipalossa kärsinyt vanha kartano, jonka Mewtwo tuhosi lentäessään ulos saarelta. Kyseisestä kartanosta löytyy kuitenkin sieltä täältä pätkiä Pokémon-tutkijan muistiinpanoista, jotka koskevat Mewtwon luomista.

Mikä on ehkä jännittävintä ja samalla jotenkin tosi creepyä Mewtwossa, että noissa Mewtwo-muistiinpanoissa puhutaan siitä, että Mew synnytti Mewtwon. Siis synnytti, ei muninut mitään Mewtwon munaa, vaan peleissä puhutaan tosiaankin että "Mew gave birth. We named the newborn Mewtwo." Samoja sanavalintoja käytetään huolimatta siitä, pelaako alkuperäistä Red&Blueta vai kenties FireRediä&LeafGreeniä, joissa jo hatchaus on tuttua hommaa. Ja elokuvassahan Mewtwo on koeputkipokémon, mutta näitä muistiinpanoja lukiessa kuulostaakin siltä, että toisin kuin elokuvissa, niin näillä tiedemiehillä olisi ollut oikeasti Mew vangittuna laboratoriossa pelkän Mewin DNA:n sijasta. Ja tämä Mew olisi sitten tosiaan synnyttänyt sen Mewtwon.

Itse asiassa Red&Blue-pelien Pokédex-entry kuvaa Mewtwota aika surullisella tavalla: It was created by a scientist after years of horrific gene splicing and DNA engineering experiments.
Herää vain kysymys, että jos noilla tiedemiehillä oli oikeasti Mew vangittuna laboratoriossa ja tämä sitten synnytti Mewtwon, niin missä välissä tuota geenimanipulaatiota ja muuta toteutettiin? Annettiinko jo Mewin kokea geenimanipulaation ikävä kohtalo, jotta koko pokémon saatiin edes odottamaan pokémon-lasta? Pakottivatkohan tiedemiehet Mewin synnyttämään keskeneräisen alkio-Mewin (miltä kummalta näyttää alkiopokémonin alkio), jotta tuo alkio voitiin tunkea koeputkeen ja toteuttaa sitten hirvittäviä DNA-kokeita? Aihe antaa kyllä herkullisen mahdollisuuden kaiken näköisiin kamaliin skenaarioihin. Mitä tapahtui Mewille?

Nuo Pokémon Mansionin muistiinpanot tosiaan kertovat, että Mew synnytti 6. helmikuuta ja tiedemiehet päättivät nimetä syntynyttä oliota Mewtwoksi. Seuraava memo on kumminkin vasta 1. syyskuuta, jolloin on kirjattu, miten Mewtwo on aivan liian voimakas hallittavaksi: Mewtwo is far too powerful. We failed to curb its vicious tendencies... Kysymyksesi jää vain, että mitäs kaikkea tuon helmikuun ja syyskuun välillä ehti tapahtua.

TCG-artwork Mr. Fujista
Mikä lisäksi on mielenkiintoista koko Mewtwon luomisessa on se, että kuka kyseisen pokémonin loi. Cinnabar Islandilla on Pokémon Mansionin lisäksi tietysti tuo Pokémon Lab, jossa muun muassa ensimmäinen keinotekoinen pokémon Porygon on luotu, ja siellä todennäköisesti myös Mewtwota on kehitelty. Pokémon Labin perustaja tunnetaan nimellä Dr. Fuji, joka johtaa totta kai spekuloimaan sitä, mikä suhde tällä Pokémon Labin perustaja Dr. Fujilla on taas siihen ystävälliseen Lavender Townin pappariseen, joka pitää huolta hylätyistä pokémoneista ja kulkee nimellä Mr. Fuji.
Aika monet uskovat ja aika todennäköistä onkin, että kyseiset Fujit ovat yksi ja sama äijä, ja niin uskon minäkin. FireRed ja LeafGreen-pelien Fame Checkerissä oikein mainitaan, miten Mr. Fuji ei ole alunperin Lavender Townista kotoisin ja lisäksi Cinnabar Gymiltä löytyy kaverikuva Blainesta ja Mr. Fujista, joten ehkä Mr. Fuji sitten olikin kotoisin Cinnabar Islandilta tai ainakin asui siellä nuoruudessaan. Mikä lisäksi on jännittävää, että Pokémon Mansionin sanotaan saaneen nimensä siitä, miten kuuluisa Pokémon-tutkija asui siellä muinoin. Ehkä kyseinen tutkija oli Mr. Fuji? Kävisi järkeen silloin sekin, miksi koko talosta löytyy noita Mewtwo-muistiinpanoja, jos äijä itse kirjoitteli niitä sitten päiväkirjamaisesti kotonaan.


Lisää Mr. Fujin ja Dr. Fujin yhteenpunoutumisesta kertoo vielä Emeraldin Faraway Island, jonne pääsee ainoastaan lataustapahtumasta saatavalla Old Sea Map-tavaralla. Kyseinen Farway Island on kaukainen Hoennin alue, josta voi siis kaapata itselleen Mewin. Saarelta löytyy ainoastaan kyltti, jonka teksti on haalistunut aikojen saatossa, mutta täydennettynä se on jota kuinkin tällainen:

September/October/November/December, 6th day.
If any human being sets foot here ever again, let it be a kindhearted person. With that hope, I depart

Eli siis, jos joku ihminen vielä astuu Faraway Islandille, viestin kirjoittaja toivoo tämän olevan hyväsydäminen sellainen. Japskiversiossa tässä eventin kyltissä on vielä haalistunut katakana "ji" allekirjoituksena, jolloin voi spekuloida kyseisen viestin kirjoittajaksi ketäs muutakaan kuin Mr. Fujia. Oletakin näin, että kun Mewtwo-projekti meni penkin alle ja Mewtwo tuhosi laboratorion ja katosi, Dr. Fuji päätti palauttaa Mewin luontoon ja viedä sen turvaan, jottei kukaan voisi enää toistaa Mewtwo-projektia.

Tämän jälkeen Dr. Fuji ehkä päätti lopettaa tiedemiehen uransa tyystin, nähtyään miten hirveitä seurauksia hänen tieteellisillä kokeiluillaan oli ollut ja luopui tuosta hienosta tohtorin tittelistään ryhtyen vain Mr. Fujiksi. Ehkä tuo orpojen pokémonien hoivaaminen oli jonkin näköinen oma takaisinmaksu, jolla Mr. Fuji halusi hyvittää tiedemiesaikaiset tekonsa levittämällä hyvää myöhemmin eteenpäin. Jännää myös on, että FR/LG-pelien Fame Checker myös kertoo, että Mr. Fuji kieltäytyy ujona miehenä haastatteluista... Minä taas en usko pätkääkään mihinkään ujouteen, vaan ehkä mieluummin siihen, ettei Mr. Fuji halua journalistien tonkivan haastatteluissa äijänkäppyrän pimeää menneisyyttä esiin :D. Uskon kumminkin, että tunteellisemman ja ystävällisen Porygon2:n kehittely on lähtenyt aloitteena Mr. Fujilta, jonka Pokémon Lab on siis alunperin luonut tunteettoman Porygonin. Ehkä Mewtwon kokeminen aukaisi silmät siitä, että kaikilla pokémoneilla tulee olla tunteet.


Pokémon Specialissa tai Adventuresissa, kuinka vain tahtoo sitä sarjaa nimittää, Mewtwon syntymä on hiukan erilainen peleihin nähden. Siinä aivan alusta alkaen Rakettiryhmä jahtaa mystistä Mewiä, päästäkseen käsiksi sen ainutlaatuiseen DNA:han, jotta vieläkin vahvemman pokémonin luontuisi. Itse asiassa, Mewtwo-projektin tärkeimpänä tiedemiehenä toimii peleissä ja animessa salipäällikkön roolissa toimiva Blaine. Blainen onnistuu lopulta luomaan Mewtwon, mutta joutuu lisäämään käsivarrestaan pokémoniin omia solujaan, sillä Mewin DNA ei ole riittävä. Prosessissa käy kumminkin niin, että osa Mewtwon soluista päätyy Blainen käsivarteen ja aiheuttaa sen, että Blaine on mutantoimussa ja Mewtwo ottamassa vallan hänenkin kehostaan.

Blainen ja Mewtwon välille syntyy yhteys, jonka avulla he voivat selvittää toistensa olinpaikat. Specialin päähenkilön Redin myötä Blaine myös havahtuu siihen, että hän on luonut kaksi hirvittävää hirviötä, Mewtwon ja itsensä, ja jättää Rakettiryhässä työskentelyt sikseen. Blaine yrittää myöhemmin tappaa itsensä ja Mewtwon tuhotakseen heidän välisen yhteyden ja kaikki jäljet hirviöpokémonista. Lopulta kumminkin Redin avulla Blaine saa pyydystettyä Mewtwon Master Balliin, jonka myötä Blainen käsivarren mutantoituminenkin pysähtyy. Mewtwo jää Blainen huomaan, ja Blaine yrittää nyt osoittaa sille, että maailma on muutakin kuin julmaa ja kivuliasta koeputkelämää.

Rrrrakastan noita ihan hirveitä kuvia Mewtwosta ja Blainesta, kun Mewtwo on tuolla lailla keskeneräinen ja Blainen käsivarsi täysin mutantti. Pokémon Special tekee heti tuosta Red&Blue-pelien Pokédex-entryn "horrific gene splicing"-jutusta paljon visuaalisemman mielikuvan. Hrrr. Muutenkin tuo idea, että Blaine on tunkenut omia solujaan Mewtwohon on aika creepy. Tykkään!

Jees, siinä oli vähän taustoja Mewtwosta. Toivottavasti tekstissä oli muuten ees jotain järkeä, koska oon edelleen aivan valtavan kovassa kuumeessa, joten aivot ei toimi kunnolla :D. Koetan jaksaa huomenna vastailla viiiiiimein kaikkiin kommentteihin, jos vaikka olisin silloin vähän terveempi. Koettakaa te pysyä kaikki terveinä, ihan kakkaa tämä sairastelu kun pitäisi joululomaa viettää!

Olen edelleen kipeänä, itse asiassa pahemmin kuin viime päivinä, joten lupaamani kunnon postailu joutuu valitettavasti taas siirtymään :(. Olen kyllä valmistellut Keinotekoiset pokémonit-hommaan tuota uusinta kirjoitusta, mutta en millään kykene jatkamaan sitä loppuun.

Tänään videovuorossa lähestyvän maailmanlopun kunniaksi on Kial Natalen, Dylan Innesin ja Lee Majdoubin Pokémon Apokélypse live action-traileri tuolta parin vuoden takaa. Monet ovat varmaankin tän nähneet, mutta ei se mitään, katsokaa uudestaan. Hyvin tehtyä Pokémon-synkistelyä. Jigglypuff on muuten ihan pirun creepy.
Hassua muuten, miten järkyttäviä kommentteja tääkin video on kerännyt YouTubessa, kommentoijien kerma oikeen kokoontunut sinne...
Oon edelleen kipeä ja ihan burnoutin partaalla yhden asiakkaani kanssa, mut huomenna pitäisi helpottaa. Sitten vastaan kommentteihin ja teen jonkun hienon postauksen... ainakin yritän tehdä hienon :D.


Aattelin, että voisin näin pari päivää myöhässä ottaa käsittelyyn ihan super super super pikaisesti tämän uusimman 16. Pokémon-elokuvan, joka julkistettiin tuossa viime viikolla. Joo, kuten siis otsikostakin näkee, niin tuohan on siis nimeltään ExtremeSpeed Genesect.

Eihän tuosta 30 sekunnin pätkästä saa vielä mitään irti, mutta siitä huolimatta oon innoissani. Tätä ennen Genesect on ollut enemmän tai vähemmän aika sellainen mitään sanomaton ja "njääh" pokémon, mutta voi jummijammi sentään, miten hienolta se tossa videossa näyttää. Sitä paitsi toi "ilma-autoilu" näyttää ihan sairaan tyylikkäältä, go Genesect, go! Oon ennen vain pitänyt sitä tollasena rumana kumartelevana hökötyksenä spritejen ja offical artin perusteella, mutta ehkä nyt leffan myötä tämä tekno-ötökkä pääsee oikeuksiinsa?

Ihastuin tohon lyhyen pätkän jotenkin jopa hiukan futuristiseen fiilikseen. Tai kun viimeiset Pokémon-leffat on olleet niin sellaisiin idyllisiin paikkoihin sijoittuneita, niin mukavaa vaihtelua tollanen iso harmaa kaupunki ja Genesectit siellä viilettämässä.


Ja hey, toi leffajuliste shiny-Genesectin kera on ihan pirun hieno. Minulle, kiitos!
Inhokkipokémonit-kirjoittelu jatkuu, koska tämä seuraava ei tarjoa paljoa tekstiä, joten jaksan kipeänä kirjoittaa tämän:








Nimittäin onneksi olkoon, tämä kamaluus on löytänyt itsensä sijalle 4. Peittäkää silmänne Eelektrikin edessä - ellette tietty satu pitämään tästä, siinä tapauksessa kannattaa ehkä lopettaa koko kirjoituksen lukeminen, koska...

... HYI helvetin perse, miksi, miksi, miksi???! Mikä on tämä kamaluus, yääääh! Jos inhosin pari postausta sitten kampela-Stunfiskia, niin se ei kyllä vedä vertoja lainkaan nahkiaiselle, joka tämä Eelektrik muun muassa on, sähköankeriaan lisäksi. Meinasin saada halvauksen, kun näin tämän ensimmäistä kertaa. En voinut uskoa, että maailman kaikista eläimistä ja otuksista, Pokémonissa on sitten menty toteuttamaan nahkiainen.

Koska onhan nahkiaisen imukuppi-suu mitä hurmaavin? Otetaanpas Wikimedia Commonsista pari maan mainiota referenssikuvaa...

Eastern-brook-lamprey L reissneri-02

Petromyzon marinus.003 - Aquarium Finisterrae

Mikä hauskinta totta kai, tuolla leuattomalla suulla ne imevät kaloista veret pihalle. Eelektrikin Pokédex-entrykin muuten vihjaa, että pokémonilla on suuri ruokahalu, ties vaikka sekin imisi niistä Seakingeistä veret ja jättäisi sitten kuivuneet pokémonkalat jälkeensä. Hurmaavaa, eikö totta? Aikuisen nahkiaisen ihon pinta on limainen, se on selkärangaton ja suomuton. Tiesittekö, että nahkiaisen vauvat ovat itse asiassa matomaisia toukkia, joita myllertää veden pohjaliejussa. Eikä niillä ole aluksi edes silmiä, vaan ne kehittyvät joskus vuoden päästä paikalleen. Pelkkä ajatus, että tuollaisia iljettäviä lieroja vilistää Suomenkin vesissä saa inhon väreilemään selkärangassa.  Ei muuta kuin uimaan... En voi ymmärtää, miten tätä iljettävän näköistä lieroa voidaan pitää jonain suurenakin herkkuna.

Luojan kiitos Eelektrik kehittyy sitten hiukan vähemmän inhottavaksi Eelektrossiksi, joka ei ole enää niin nahkiainen. Ei Eelektrossissakaan liikaa kehumista ole, koska se muistuttaa olemuksellaan mua aina tästä sen aikaisemman muodon kauhukuvasta. Valitettavasti aika monet muut tuntuvat olevan sitä mieltä, että Eelektross on ehkä hienointa ikinä, vaan ovatkohan he ikinä huomanneet millainen suu Eelektrikillä on? Eeew.. :((((((((. Näen painajaisia ja saan inhonväreitä.

Onko pakko kirjoittaa enempää? Tästä tuli kyllä vähän enemmän tällainen nahkiaishateing, mutta minkäs teet, kun Eelektrikin suu tuo vaan mieleen kuvan tuosta ympyräsuisesta selkärangattomasta otuksesta. INHOAN TÄTÄ POKÉMONIA, kiistatta rumin pokémon, jota maa päällään kantaa. Rumempi jopa kuin mikään, mikä tulee listassa seuraavaksi. TUO SUU.

// anteeksi caps lock ♥
Koska olen kuumeessa ja sairas, en jaksa kirjoittaa :(. Siksi linkkaan kaksi muutaman sekunnin videota näin masentavan maanantain kunniaksi. Nyt menen sänkyyn toivottavasti tervehtymään...



Toivottavasti huomenna jaksailisin kirjoitella jotain :)! Pitäisi sitä hävyttömästi keskenjäänyttä Keinotekoiset pokémonit-sarjaakin päivitellä!
Enää kahdeksan päivää jouluun! Aika lentää :O.
5. generaatio ja Unova ovat olleet sikäli aika ainutlaatuisia kokemuksia mulle, sillä 5. gene tarjosi ensimmäiset lohikäärmeet, joille lämpenin oikein toden teolla. Ennen lohikäärmepokét on olleet vähän njääh. Toinen, ei suosikkilistalle sentään päässyt, on Haxoruksen kehityskaari, joista erityisesti Fraxure on vallan hurmaava. Hassua, usein kai Fraxure on oudon värityksensä puolesta se oudoksutuin tosta lohikäärmekaaresta... No anyway, unohdetaan nyt Fraxuret ja Haxorukset...








Sillä sijalle yhdeksän tässä listassa ryntää tällainen kultamuru kuin Zweilous!

Kaikki tällaiset hiukan ressukat pokémonit saavat aina täysillä mun sympatiat puolelleen, kuten esimerkiksi se loiseläimen hallinnassa oleva Parasect-zombie ja sama pätee myös Deinoon sekä Zweilousiin! Kyseiset pokémonithan ovat sokeita, tai ainakin Deino on ja todennäköisesti siis myös Zweilous. Koska nämä ovat sokeita, Deino esimerkiksi kulkee ympäriinsä vain tutkien ympäristöään purien. Kuvitelkaa nyt se mielikuva, pikkuinen täysin eksyneen oloinen pokémon tepastelemassa jonkun suuren luolan syövereissä etsien ruokaa pureskelemalla kaikkea mahdollista? Deinot syövät muutenkin mitä tahansa, mikä liikkuu, koska ne eivät kykene silmillään tietty etsimään ruokaa... how sad is that?
Zweilousin kohtalo jatkaa aika surullista linjaa, sillä sen kaksi päätä ei tule lainkaan toimeen keskenään. Lisäksi Zweilous vaan syö ja syö koko ajan jotain, koska sen päät yrittävät kilpailla keskenään ravinnosta ja oman teoriani mukaan myös siksi, koska se on sokea eikä Zweilous voi koskaan tietää, milloin se seuraavan kerran löytää ruokaa... Joten silloin kun ravintoa on, se on myös syötävä.

No joo, sen lisäksi et Zweilous kerää sympatiat puolelleen noilla taustoillaan, niin se miellyttää ulkonäöllisesti mua PALJON. Voi jukra, mikä design. Se on tarpeeksi raakalaisen näköinen, eikä mikään söpö pullukka-Dragonite jossa ei ole mitään vikaa, jos tykkää tollasista söpöistä olennoista, mutta mä otan mieluusti tällaisia raa'an näköisiä tapauksia. Mutta se on kaikesta huolimatta silti niin söpö! Sininen ja tuo tummanharmaa väritys on älyttömän nätti ja sopii tälle loistavasti. Lisäksi nuo siipien näköiset lärpäkkeet ovat hienot ja näyttävät tosi hienosti tuollaisilta tulevien siipien aluilta. Vaikea erotella, mikä kaikki tässä pokémonissa on niin upeaa. Jotenkin toi kokonaisuus vaan miellyttää silmää täydellisesti.

Ja kaksi päätä voittaa aina yhden mun kirjoissa... se on ihan käsittämätöntä, miten mieltynyt olen näihin monipäisiin pokémoneihin, Zweilous ei todellakaan ole ainoa monipää, josta tykkään. Vaikka kaiken järjen mukaan tollanen multihead-juttuhan pitäisi olla aika ällöttävää :D.


Rakastan koko Deino-Zweilous-Hydreigon-kehityskaarta superpaljon, mutta näistä siis Zweilous on kiistatta suosikkini. Deinokin tuollainen supersöpö pikkupiltti, katsokaa noita jalkoja! Aaws!

Vaikka Zweilous on suosikkini, niin Hydreigonissakaan ei oo mulla mitään valittamista. Jos edellinen Swadloon oli tuollainen sädekehä-pokémon, täydellisen kiltti ja hyvä ympäristölleen, niin Hydreigon vetää itsensä tässä suhteessa aivan toiseen ääripäähän. Se on väkivaltainen ja hyökkää valtavalla raivolla kaiken kimppuun, minkä se näkee. Onko tässä jotain traumoja liikkeellä Deino (ja Zweilous)-vaiheen sokeudesta? Kostetaan koko maailmalle pitkä ja piinaava pimeässä eläminen? Ihastelen niin kovasti noita Hydreigonin tosi sieluttomia ja onttoja punertavia silmiä. Ne oikein kuvvastavat sitä, miten tällä pokémonilla ei oikein ole mitään sisällään ja se vaan lentää ympäriinsä tuhoen kaiken tieltään. Toisaalta surullista, toisaalta tuo raakalaisuus kiehtoo aivan älyttömän paljon...

Ei myöskään ehkä pidä unohtaa sitä, että Hydreigon on suorastaan hirviö otteluissa. Sillä on kummatkin attack-statsit aivan käsittämättömiä, muut statsit kohdallaan ja se oppii lähes kaikki vähänkään käyttökelpoiset hyökkäykset, mitä kuvitella saattaa.

Homssu-niminen Zweilous löytyy alkuperäisestä Whiten tallennuksestani leikkimässä. Sitä en koskaan raaskinut kehittää Hydreigoniksi asti, mutta nyt White2:ssa olisi tarkoitus koulutella jossain välissä Idris-Deino ihan Hydreigoniksi asti.

Ja Hydreigonilla on aivan ihanan eläimellinen ääni! Just tollanen raakalainen sen kuulukin olla! Aaaaah miten ihana pokémon.


Mitäs tykkäätte? Vastailin nyt muuten kaikkiin kommentteihinkin :).

Tänään menen sieltä mistä aita on matalin ja viskaan vaan videon sen sijaan että kirjoittelisin jotain itse. Mutta se on ihan hyvä video aiheesta, joka ei koskaan kyllästytä ketään. Nimittäin pokémonien täysin hämmentävät ja kammottavat Pokédex-entryt. Videossa on aika perusesimerkkejä, joihin törmää kaikkialla, mutta myös jotain sellaisia hiukan erikoisempiakin pointteja.

Erityisesti miellytti Raichun ja Gastlyn Pokédex-entryjen Indian Elephants-vertaus ja tietysti tuo täysin käsittämätön Darumakan kakka-juttu :D.

Ainiin, kelatkaa suosiolla video kohtaan 1:40, alussa on turhaa mainostusta ja muuta lätinää!
Kommentteihin vastaaminen viivästyy taas hiukan, sori sori sori, mutta mun on pakko päästä nukkumaan tai kuolen :O.

Hahaa, älkää luulkokaan että oikeasti tarjoilisin koko joulukuun pelkkiä inhokkeja! Olihan nyt vaihtelun ja joulumielen nostattamisen vuoksi alkaa listata myös niitä suosikkeja ylös, vaikka se huomattavasti vaikeammalta mulle tuntuukin. Oon osaa listan pokémoneista koettanut siirrellä sijalta toiselle ja koskaan en ole ollut täysin tyytyväinen. Mutta mennään nyt tällä...

Sama homma kuin inhokeissa, eli lähden countdownina etenemään sijalta kymmenen alas itse ensimmäiselle sijalle, joka on varattu meitsin lempparille. Yeesh!












Jostain syystä suosikkilistauksestani sijalta 10. löytyy tällainen supersöpöläinen kuin Swadloon ♥. Oikeasti pähkäilin vaikka kuinka kauan, olisiko tämä sija pitänyt antaa vaikkapa Parasectille, jonka nyt jouduin valitettavasti jättämää top-10:stä pois, vaikka kuinka haluaisin antaa sieniressukalle rakkauttani. Parasect on upea, joskin älyttömän pelottava pokémon.

Mutta palataan Swadlooniin, johon hullaannuin aivan ensihetkestä! 5. generaation ollessa tuloillaan Sewaddle julkaistiin kauan ennen Swadloonia ja Leavannya, ja jo sen pikkutoukan nähdessäni tiesin, että tämä kaveri tulee lähtemään mukaan tiimini. Vaikka siinä kohtaa en vielä tiennytkään, millaisia upeita kehitysmuotoja Sewaddle-toukalle annetaan. Joistain vanhoista postauksistani eri Pokémon-foorumeille (liian noloja, jotta jakelisin linkkejä :D) löytyy Kurumiru listattuna etukäteen suunniteltuun kuuden joukkoon. Hassusti kyllä, Leavanny oli lopulta myös ainut pokémon, joka päätyi Whiten tiimini. Kaikki muut siihen suunnittelemani pokémonit joutuivat vaihtoon.

Vaikka tykkään ihan hurjasti Sewaddlesta ja Leavannysta, niin ei auta mitään, Swadloon on näistä kiistatta eeppisin. Katsokaa nyt sitä!!! Mikä möykky! Koen jotain kummaa samaistumista Swadloonin olemukseen, ehkä jos oisin pokémon, niin oisin Swadloon? Se on tuollainen sympaattisen näköinen äkäpussi, joka koettaa kantaa arvokkuutensa parhaansa mukaan, mutta epäonnistuu ja näyttää vaan koko ajan ihan supersöpöltä, vaikka se kuinka yrittäisi olla eeppinen ja vakavasti otettava monsteri. Ihan mun arkipäivän ongelmia :D! Veikkaan että jos meikä tai Swadloon päästäisiin Linnan juhliin, jossa pitäisi kerrankin olla oikein tosi edustuksellinen, niin me kummatkin varmaan kompastuttaisiin johonkin maton kulmaan ja lennettäisiin yksitoista kärrynpyörää eteenpäin. Ja siltikään kukaan ei pitäisi sitä varsinaisesti mokana, vaan ainoastaan söpönä temppuna... Kyllä, minä ja Swadloon ollaan sielunkumppaneita.

ILME!
Swadloonin ulkonäössä viehättää ihan kaikki. Se on pyöreä, se on pieni, sillä on asenteikas ilme ja lisäksi se on hiukan mystinen ja erikoinen. Oon niin kyllästynyt kaikkin söpöihin pikkueläinpokémoneihin, jotka joo voivat olla söpöjä, mutta ovat niin epäoriginaaleja! Tässä on jotain tosi erikoista ja uutta, mikä vaan moninkertaistaa söpöysprosentit. Ja lisäksi se on ruoho/ötökkä-tyyppiä, joista kummatkin tyypitykset kuuluvat suosikkeihini! Leavannyni X-Scissor ja Leaf Blade ovat Whitessa tehnyt monista vastustajista selvää!


Pakko antaa myös pisteet Swadloonille kotiin siitä, että kyseinen pokémon ja sen kehitysmuodot ovat täydellisen hyviä pokémoneja. Niiden Pokédex-entryissä ei kerrota, miten Leavanny raatelee saaliinsa kappaleiksi, ja vaikka välillä tuollaiset raakalaismaisuudet ovat kiinnostavia ja kiehtovia, niin joskus tämä sympaattisuus vie voiton. Metsässä, jossa asuu Sewaddleja ja Swadlooneja, puut ja kasvit kasvavat terveinä ja erityisen suuriksi, sillä pokémonit auttavat metsää imemään ravinteita pudonneista puunlehdistä. Ja Leavanny kutoo vaatteita pikkupokémoneille. Näiden pitäisi saada joku "Vuoden hyvä pokémon"-palkinto.

Ja eihän sille mitään voi, että Batmanin suurena ystävänä en voi muuta kuin ihastella tuota Swadloonin Batmanmäisyyttä. Tässä pokémonissahan on kaikki täydellisen pokémonin ainekset!
Muuten, shiny-Swadloon on jotain aivan upeaa, toivottavasti jonain päivänä saisin sellaisen itselleni. En antaisi sen koskaan kehittyä ♥.

No niin, nyt saatte vastavuoroisesti haukkua mun suosikit, jos olen listannut inhokkeihini jotain lukijoitten omia suosikkeja :D! En ole varmaan tarpeeksi usein sanonut tätä, mutta olette ihan mahtavia, te kaikki lukijat. Tuntuu niin huikealta, että joku a) lukee tätä blogia, b) jaksaa kommentoida ja jutskailla mun kanssa aiheesta! Love ya!