Hoi! Tällainen tooosi myöhäisillan joulukalenteri-luukku tällä kertaa :-)!!! Pelkäsin tämän päivän hulinoita hoitaessa, että ei kai heti jo tämä toinen luukku myöhästy... Ihan perinteisellä animemaratonilla mennään. Piti laittaa oikeasti niitä ääniklippejä, mutta jaksoa katsellessa ei oikeen missään kohdin iskenyt kiinni sellainen "pakko nauhoittaa"-olo, joten ne nyt taas jäi... Ensi jaksossa on muistaakseni kumminkin vaikka mitä legendaa, joten silloin sitten...

Beware, tämä on pitkä!

Mikä täällä tuoksuu Pokémon?

Ihan ensimmäiseksi... mikä tuo jakson nimi on olevinaan? Kuulostaa juuri niin tyhmältä jakson alussa luettuna kuin tuossa kirjoitettuna. Tai tyhmemmältäkin jopa, koska sarjassa se kuulostaa tältä: mikätäällätuoksuupokémon.

Toiseksi. Tää jakso on mulle erityisen hunajainen, koska kyseessä on ensimmäinen näkemäni pokémonjakso. Kyllä vain. Esityspäivänä oli 22.4.2000, joten kai siitä päivästä sitten oikeastaan voi sanoa tämän Pokémon-faniuteni todella lähteneen. No oikeasti hullaannuin täysillä sarjaan vasta tätä seuranneen jakson aikana.

Ash, Misty ja Brock ovat päässeet Celadon Cityyn, aplodit sille! Vaikka kyseessä onkin aivan valtaisa suurkaupunki, niin siellä ei pakokaasut kiusaa nenää, vaan kaupunkia ympäröi mitä suloisimmat hajuvesien tuoksut. Tämä on mahdollista vain Pokémon-maailmassa. Tosin, meikä ainakin inhoaa esimerkiksi suitsukkeiden voimakasta tuoksua, joten Celadon City ei varmaan ole se mun kaupunki... Mutta Mistyn, Brockin ja Pikachun mieleen tämä paikka tietysti on ja nämä juoksevatkin pää kolmantena jalkani eleganttiin hajuvesiliikkeeseen. Ash sen sijaan ei erota kukkasilta tuoksuvaa hajuvettä viikon vanhoista sukistansa ja on nyrpeänä, että muu joukko tuntuu arvostavan enemmän jotain tuoksuja kuin seuraavaa saliottelua. Ash onnistuukin hajuvesikaupassa osoittamaan kaikille tämän lähes voittamattoman tilannetajunsa kommentoimalla liikkeen hajuvesiä: "Älä osta Misty! Ne on hirmu kalliita ja haisee pahalle!" Lisäksi miehistä tulee kuulemma ääliözombeja... siis jos he käyttävät hajuvesiä itse vai jos he haistelevat niitä naisen keholla? Hmm?


Ashin pahaksi onneksi liikkeen johtaja sattuu kuulemaan pojan varsin nenäkkäät mielipiteet hajuvesistä ja Ash saakin äkkiä porttikiellon, kun taas Pikachu, Misty ja Brock jäävät nauttimaan hajuvesistä :D. No, sepäs ei Pallet Townin sankaria hetkauta tipan tippaa...


... kunnes paljastuu, että Celadon Cityn salilla on samanlainen politiikka haastajien suhteen: jos hajuvedet eivät miellytä, niin Ashilla ei ole asiaa salille, sillä niitä tietysti valmistetaan salilla.

Toisaalla myös Rakettiryhmällä on aikeena tunkeutua salille, vaan ei salipäälikköä haastamaan vaan hajuveden valmistusohjetta varastamaan. Hajuveden ansiostahan Rakettiryhmästä tulisi upporikas ja Jessiestä tulisi kuulemma yhtä vastustamaton kuin Kleopatrasta. Pakko mainita, että rakastan noita allaspoikia Jessien unelmissa :D. Hahaha, voisin oikeen kuvitella, että Jessie haalisi käsiinsä valtavan poikahaaremin jos rikastuisi. Ihme ettei tällaista allaspoikahaaremia pidetä epäsopivana lapsille! Ei sillä, että itse pitäisin pätkän vertaa, mutta kun jotkut tahot tuntuvat olevan niin viimeiseen asti ylisuojelevia.
James taas uskoo tienaavansa ziljoonia ja ostavansa valtion tai vaikka koko planeetan (kunnianhimoista, me likey) ja Meowth aikoo hankkia kissanruokaa yhdeksän elämän ajaksi. Hmm, mullekin kelpaisi ziljoona.

Valitettavasti Jessie, James ja Meowth törmäävät kummalliseen pokémoniin, joka onkin Gloom. Se on muuten pikkusiskoni kaikkien aikojen lempipokémon, ihan näin vaan täydellisen turhana nippelitietona :D. Rakettiryhmä koettaa otella Gloomia vastaan Koffingilla, mutta Gloom vain imaisee Koffingin kaasut mahaansa ja täräyttää ne takaisin super löyhkäävänä. James kuvailee hajua sanoin: "Ihan niin kuin vanhat lenkkarit roskapussissa, jossa on vanhoja ruoantähteitä ja kuuma kissa on vielä pissinyt." Tässä kohdin on tuo legendaarinen kohta, kun Meowth on kauhuissaan siitä, miten Gloomin haju on onnistunut syövyttää häneltä nenän tyystin pois... kunnes kisuliini onnekseen tajuaa, että piirtäjä jätti nenän tyystin piirtämättä :D.


Noo, Rakettiryhmän kohtalo on aika bruutaali, Gloomin hajun tainnutettua heidät, salitytsyt sitovat ryhmän puusta roikkumaan. Kuin tilauksesta varsin masiksessa oleva Ash kulkee puun ohitse ja Rakettiryhmä lupaa taata pojalle varman pääsyn salille, kunhan hän vain vapauttaa heidät. By the way, älkää kysykökään tuosta varsin hämmentävästä asennosta, jolla Jessie roikkuu Jamesin olkapäillä :DDD. Hetken moraalinsa kanssa painiskeltuaan Ash päätyy avustamaan Rakettiryhmän alas...


... löytääkseen itsensä seuraavaksi tyttönä :D. Hahaaa, ensimmäinen crossdressing-Ash! Pokémon, kuten aika monet japskisarja yleensäkin, omaavat aika paljon tätä crossdressing-huumoria. Eniten tietty Rakettiryhmän muodossa, mutta muutenkin. Esimerkiksi DP-kausilla Ash nähdään varsin viehättävässä maid-asussa. Tämä "tyttöhän" on nimeltään enkkuversiossa Ashley, mutta suomiversiossa Ash on komiasti Ashlikki! Aaaw! Jessie ja James pukeutuvat ja esiintyvät Ashlikin vanhempina, jolloin he saavat hienosti Ashin sisälle salille tutustumaan salipäälikköön ja salin omille Pokémon-kursseille. Kun Ashlikki viedään tutustumaan kursseille, Rakettiryhmä painuu salin kätköihin etsimään hajuveden salaista reseptiä (voiko puhua reseptistä, kun puhutaan hajuvedestä? Sitä nimitystä kumminkin käytetään jaksossa).


Ash löytää yllätyksekseen salilta myös Pikachun, Mistyn ja Brockin, ja kaikkista suurin yllätys on huomata, että salijohtaja Erika onkin hajuvesiliikkeen johtaja. Hups. Aluksi kaikki menee nappiin: Erika kertoo heille tarinan miten lapsena tapasi Gloomin ja kuinka Gloom ei koskaan haise pahalta niiden ihmisten luona, joihin se luottaa,, mutta sitten Pikachu lopulta tunnistaa Ashlikin ja paljastaa "tytön" todellisen identiteetin kaikille :D. Kaikkeen se Ash on valmis salimerkin takia! Erika päättää hyväksyä Ashin haasteen.

No NIIN, tämä saliottelu on _melkein_ ihan oikea Pokémon-saliottelu, mutta ehei, ei ihan. Nämä Indigo Leaguen-saliottelut ovat niin surkuhupaisia jotenkin :D. Ensimmäiseksi pokémoniksi Ash valitsee otteluun Bulbasaurin ja Erika Tangelan. Ash muuten komeasti kommentoi Tangelan Pokédex-infoa, ettei siitä ollut mitään hyötyä :D. Naulan kantaan, Pokédex selosti taas asioita, jotka pystyy näkemään paljaalla silmällä tyyliin Tangela on täysin rihmojen peitossa oleva pokémon...  Bulbasaurin ja Tangelan välinen ottelu on aika hetkessä ohi, Bulbasaur hyökkää rihmaiskulla ja Tangelan onnistuu vahvempana vetää Bulbasaur luokseen, jotta se pystyy hyökkäämään Pökrä-itiöllä.
Bulbasaur joutuu vaihtopenkille ja Ash-poika meinaa jo kutsua Primeapen otteluun, mutta muistellessaan pölypallon aika temperamenttista luonnetta, otteluun lähteekin Charmander. Jostain syystä Erika ei jatkakaan Tangelalla vaan heittää peliin Weebinbellin (myöhemmin sarjassahan salipääliköillä on yleensä tuo vaihtokielto, he eivät saa vaihtaa pokémonia kesken ottelun). No eihän tuolla hassulla kärpäsloukulla ole mitään valtakunnan tsäänssejä Charmanderin Liekinheitintä vastaan, ja hienosti on ottelu taas ratkaistu yhdellä suoralla hyökkäyksellä :D. Voi voi...


Nooh, sitten on Gloomin vuoro ja nyt Charmander saa juosta kauhuissaan pakoon. Juuri kun Pikachu ja Gloom ovat aloittamassa ottelua, salaisen hajuveden löytänyt Rakettiryhmä rämistelee paikalle pilaamaan kaiken ja räjäyttää ison paukkupommin samalla. Tyylikkäästi Rakettiryhmän onnistuu pamauttaa itsensäkin taivaan tuuliin, mutta räjähdys sytyttää salille myös valtaisan tulipalon. Kiire on kova, sillä sali on täynnä ruohopokémoneja, jotka eivät kestä jäädä tulipalon alle...

Hetken aikaa Ash ehtii soimata itseään siitä, kuinka antoi Rakettiryhmälle sillä lailla pääsyn salille. Aikaa murehtimiseen ei kumminkaan ole, kun palo on saatava sammutetuksi. Kesken sammutustoimien Erika kumminkin ryntää huolissaan kaverusten luo kysyen ovatko he nähneet Gloomia missään. Sankarukset arvelevatkin, että Gloom-ressukka on voinut jäädä salin sisälle loukkoon. Sitten Ash keksii tehdä tyhmänrohkean tempun ja juoksee sankarillisesti takaisin sisälle palavalle salille etsimään Gloomia. Ja sieltä Gloom löytyykin.

Pelastaminen ei vaan käy lainkaan helposti, sillä Gloom on peloissaan ja erittää tästä syystä pahaa hajuaan ympäristöönsä. Gloomin hajut nyt kuvittelisi kumminkin olevan aika pieni paha siihen nähden, että Ashin olisi pitänyt kuolla häkämyrkytykseen aika äkkiä tuolla :D. Noooh, jätetään realismi sikseen, kunhan kukaan ei kotona kokeile viettää aikaa tulipalon keskellä huvikseen. Pelkään btw ihan hirveästi tulta... se on niin voimakas ja brutaali. No ööh, taas vähän eksyin, hups, ihan kuin tekstiä ei olisi jo tarpeeksi... Noh, Ash sitten kumminkin henkeään pidätellen juoksee Gloomin luokse, mutta lopulta happi loppuu ja Ashin on pakko vetää ilmaa keuhkoihinsa - huomatakseen vaan, että eihän Gloom enää haisekaan. Mieleen muistuu Erikan kertomus siitä, miten Gloom ei haise jos se tuntee olonsa turvalliseksi. Aaww.

Lopulta sitten Ash ja Gloom juoksevat ulos palavasta salista. Seuraavana aamuna Erika palkitsee Ashin urheuden antamalla pojalle Sateenkaarimerkin, joka on muuten ihan super hieno salimerkki, yksi hienoimpia ikinä meikän mielestä. Taas jäi vähän kyseenalaiseksi tämä saliottelu Ashilta :DD!

Tulipas kuvat jotenkin hassusti aseteltua... Mitä muuten tykkäätte Sateenkaarimerkistä? Tai jaksosta ylipäätänsä? Myös hajuvesisuosituksia otetaan vastaan :D! Vai oletteko enemmän Ashin linjoilla asiasta? Sitähän sanotaan, että ihmiset valitsevat kumpaniaan tiedostamatta myös luontaisen tuoksun perusteella, joten sellaista luontaista tuoksua nuo hajuvedet saattavat ehkä hiukan häiritä... Tiedä sitten. Pääaia ettei ainakaan hiki haise muuta kuin lenkkipolulla.

Lähempänä joulua taas! Huomiseen! Sorgens tämä myöhäinen luukku!
Hei hoi! Anteeksi taas tällainen hiljaiselo, mutta olen suunnitellut blogiin itse asiassa Living in the Moving Forest-joulukalenteria! Tämä tarkoittaa, että lähtölaskentana jouluun blogiin ilmestyy joka päivä joku uusi postaus tästä 1. päivästä sinne 24. päivään saakka! Koettakaahan pysyä mukana. Itse asiassa mun piti tehdä tää joulukalenteri-annoucment jo aikaa sitten, jotta kaikki olisivat osanneet varautua näin hienosti tällaiseen superhienoon spektaakkeliin *köhköh*, mutta joo-o.


Ensimmäisenä "luukkuna" toimii mun lemppari Pokémon-peleissä esiintyvä musiikki! Tämän hienon lempimusiikki-tittelin saa HeartGoldin ja SoulSilverin Kanto Gym Leader Battle-musiikki, josta ei piru vie niin minkään muotoista eeppisyyttä puutu. Ihastuin tähän aikanaan ihan kertaheitolla ja edelleen se toimii! Etenkin kuulokkeilla kuunnellessa ja volyymit Ka(n)tossa.
Vaikka aika monet ottelumusiikeista ovat todella kutkuttavia ja voimakkaita, niin juuri tässä nimenomaisessa musiikissa on sitä jotain voimaa, jota kuunnellessa voi marssia kirjaimellisesti läpi harmaankiven. Tätä kappaletta kuunnellessa häviäminen ei vaan kertakaikkiaan ole vaihtoehtona.

Aina kun tämä soi, niin käännän kuvitteellisen Ash Ketchum-lippikseni väärinpäin, kuten Ashkin teki aikanaan jokakerta, kun oli aika pistää ranttaliksi. Badass.

Mikäs on lukijoiden lemppari pelimusiikkeja Pokémonista? Itsellänikin olisi oikeasti näitä lemppareita vaikka millä mitalla (hyvänä kakkosena varmaan Alderin teema Blackista ja Whitesta...), mutta tämän valitsin kuitenkin suosikikseni :-). Huomenna lisää ja vähän pitempi "luukku" luvassa!
HEI MOI! MULLA ONKIN TÄNÄÄN SYNTYMÄPÄIVÄ. AVRI 20 VUOTTA WOHOO! Sen kunniaksi taas tätä aivan liian kauaksi aikaa lojumaan jäänyttä animemaratonia.


Ihan kaheli Primape

Tää on kiva jakso, koska en ole nähnyt tätä miesmuistiin. Totta kai jakson perusjuoni on tosi hyvin pääkopassa, mutta kaikki pikkuyksityiskohdat uupuu. How great is this? Anyway, jakso alkaa Pallet Townista Oakin laboratoriosta, jossa Professori Oak on juuri parhaillaan nauttimassa teekupposta. Kesken teenjuonnin ystävämme Ash kilauttaa Oakille kertoakseen innostuneesti uudesta arvomerkistään - aina yhtä iloinen ja kannustava Oak sen sijaan heittää kylmää vettä Ashin niskaan kertomalla että kaikki Ashin kilpailijat ovat saaneet jo viisi arvomerkkiä ja käyneet Celadon Cityssä. Lisäksi Oak piristää päivää sellaisella infolla, että Gary on napannut jo 30 pokémonia :D. Kannustavaa, eikös juu? Gotta love Oak. Tosin siinä majakkajaksossa Garylla oli Oakin mukaan jo 45 pokémonia kerättynä, joten pojanpojalla näyttää olevan aika omituinen laskusuhdanne menossa, jolla ei Oakin kannattaisi kauheasti leveillä... Tässä jaksossa saadaan kuulla muuten varmaan ensimmäistä kertaa Oakin tosi hämäriä runoja, suomennettu runo menee näin: Leivos ja tee - ne herkkuja on - vieressä kunnon Pokémon!

Nooh, Misty ja Brock syövät tuonnempana donitseja, jotka siis ovat oikeasti riisipalloja tietysti, mutta jotka on 4Kidsin lokalisoinnissa muokattu donitseiksi. Joillekin sarjan faneille tämä lokalisointi tuntuu olevan elämän ja kuoleman kysymys ja vaikka tästä jaksosta on kulunut jo joku 14 vuotta, niin silti edelleen ne donitsit jaksavat puhuttaa ja kuohahduttaa jos selailee foorumeita. En voi käsittää! D: Okei, pikkuinen sanaleikki tässä jaksossa kärsii tuosta käännöksestä ja aika tyhmästi tuota donitsi-juttua jankataan pitkin käännöstä (lienee varmaan joku kääntäjien inside-vitsi), mutta mitäs sellaisista. Sarja on kumminkin lastensarja ja Pokémon on tullut ulos telkkarista silloin 90-luvun puolella, jolloin suurimmalla osalla ei vaan ollut mahdollisuutta mennä googleen ja kirjoittaa sinne "rice ball", joka terminä on ihan taatusti ollut suurelle osalle läntistä maailmaa täysin tuntematon. Joten mikä ihmeen ongelma niissä donitseissa nyt on?! Onhan se nykyään helppo sanoa, että tv-sarjoissa voi tuoda japanilaista kulttuuria esille, kun siitä voi kuka tahansa Tavis-Timo käydä tutkimassa helposti netistä lisää. Kokeilkaapa seuravaan kerran piruuttanne jotain randomia asiaa tutkiessanne kääntyä vanhan kunnon tietosanakirjan pariin. Mutta esimerkiksi Johto-kaudella suoremman käännöksen saaneet riisipallot aiheutti meikässä lähinnä vaan kummastusta. Noo, annan ehkä tällä kertaa asian olla.


Mutta sitten paikalle pamahtaa Mankey, joka on niin pirun söpö. Pokédex kertoo sen olevan "alkukantainen" ja "tappeluun taipuvainen" pokémon, jolla on "loistava jalkatyö ja mainio suora." Aawww, ei ikinä uskoisi tätä tappelupukariksi, kun karvapallo pomppii kerjäämään kaveruksilta vähän riisipalloja/donitseja.

Ash tietysti ajattelee kyseessä olevan ainutkertainen tilaisuus kaventaa hänen ja Garyn eroa, ja heittää leppoista pokémonia poképallolla kesken sen ruokailun. Mankey does not approve that at all! Pian Ash, Misty, Brock ja Pikachu saavatkin juosta pakoon henkensä edessä, kun Mankey jahtaa heitä nyrkit ojossa. Loppujen lopuksi Mankey saa Ashin kiinni, eikä pokémon näytä juuri välittävän Mistystä tai Brockista, vaan sen päämääränä on antaa kunnon turpasauna Ashille. Ai että, mahtoi sattua.

Toisaalla Rakettiryhmä seuraa tilannetta kiinnostuneena. Ash on saanut turpiinsa ja Pikachu on käytännössä käsien ulottuvilla. Harmi etten tällä koneella saa nyt nauhoitettua pätkää ryhmän keskustelusta, koska Jessien ja Jamesin ääninäyttely on vaan huippuhauskan kuuloista.


Nooh, unohdetaan Rakettiryhmä hetkeksi ja palataan Ashiin. Sillä Mankey on pöllinyt Ashin lätsän ja nyt on sitten vuorossa se legendaarinen "liigalippis"-tilitys Ashilta :D. Ashin lippis on kuulemma palkinto Pokémon-messuilta (siinä on messut, joilla mäki voisin haluta käydä!) ja nyt sekä Misty ja Brock hoksaavat, että kyseessä onkin harvinainen liigalippis, joita oli jaossa vain sata kappaletta. Ash oli tietysti lähettänyt sinne ainakin miljoona kuponkia varmistaakseen voittonsa. Muistan kun lapsena ajattelin, että tuo Ashin lippis oli niin super cool. Halusin kovasti samanlaista :D.
Ash yrittää periksiantamattomasti tietysti hakea lippiksensä Mankeylta takaisin. Huonoin seurauksin, saaden jälleen iskun naamaansa.


Paikalle pamahtaa nyt se Rakettiryhmä ja Meowth on muuten tosi söpö ja kysyy kolmikolta, että "Halataanko heti?" AAWW :DD! Meowth sinä söpöliini! Mutta söpöyskortin voittaa kumminkin Mankey, joka ottaa Meowthin sanoista vaarin ja käy halaamassa jokaista rakettiryhmäläistä. Valitettavasti James ei oikein osaa arvostaa Mankeyn hellyydenosoitusta ja potkaisee pokémonin tiehensä. Olenko se vain minä, vai onko tämä jakso hitusen väkivaltainen :DD?!
Jamesin potku tietysti saa Mankeyn aivan raivon valtaan. Ja mitäpäs muuta pikku-apina tekee, kuin menee ja kehittyy Primeapeksi! Tiessään ovat Mankeyn mahdollinen suloisuus ja tilalla on suorastaan hurjan näköinen ilmestys. Primeapella onkin astetta kohtalokkaampi Pokédex-entrykin.

"Jos tapaa tämän Mankeyn seuraavan version, saa sanoa hyvästit kaikelle. Primeape ei anna periksi."

Vai että hyvästit kaikelle?! Seriously, aika rohkaisevaa puhetta Pokédexiltä :D. Jessie ei ole kumminkaan kovin vakuuttunut ja kutsuu Primeapea pölypalloksi. Hahahaa, Jessie olet niin mahtava. Primeape kumminkin antaa selkäsaunan Jessielle, joka johtaa lopulta Rakettiryhmän ja Primeapen väliseen tappeluun, jossa kaikkien nyrkit paukkuvat. Tällä välin Ash, Misty, Brock ja Pikachu yrittävät tehdä pakoa, mutta eihän siitä mitään tule. Lopulta Brock saa idean, että ehkä Primeape ei haluakaan tapella, vaan kaipaa yksinäisyyksissään huomiota. Noh, eipä ystävällisestä lähestymisestäkään ole apua, vaan Primeape antaa Brockille hänen elämänsä selkäsaunan. Kuten Mistykin sanoo: "Hieno teoria, mutta ihan pielessä." Ja mikä tuo Brockin ilme tuossa kuvassa on olevinaan?

Ash, Misty ja Brock lähtevät sitten vaan juoksemaan vilkkaasti pakoon, kun muukaan ei näytä auttavan. Takaa-ajon aikana Rakettiryhmä taas on uuden metkun kimpussa, nimittäin kaivamassa perinteistä ansakuoppaansa. Aaah, ihan kultainen lausahdus taas Jamesilta *kuvitelkaa tämä sen mahtavan ääninäyttelijän sanomana*: "Kuopan kaivuu on juuri sopivan alhaista peliä".
Ash ja Pikachu läjähtävät Rakettiryhmän kera heidän ansakuoppaansa, Primeapen ahdistellessa heitä ylhäältä käsin. Ashin mielessä kummittelevat professori Oakin sanat pokémonien pyydystämisestä ja poika päättää vihdoin näyttää tappelupukarille kaapin paikan.


Squirtlesta ja Bulbasaurista ei ole juuri apua Primeapen pieksemisessä, mutta Charmander on hiukan lupaavampi tapaus. Sekin saa kumminkin rajusti taas selkäänsä (olisi varmaan pitänyt laskea, kuinka monta kertaa tämän jakson aika on hakattu ja potkittu hahmoja). Mutta piskuinen Charmanderhan ei anna koskaan periksi ja oppii täydelliseen aikaan uuden hyökkäyksen, Ragen, jolla se läjäyttää Primeapelta tajun kankaalle. Sitten ei muuta tarvitakaan kuin onnistunut poképallon heitto ja Primeape on kuin onkin Ashin!


Primeape ei kuitenkaan suhtaudu kovin säyseästi uuteen kouluttajaansa...

Pistäkää kommentteja, kertokaa mitä tykkäätte jaksosta ja etenkin Primeapesta! Nyt painun illan rientoihin juhlimaan ->
Ihan vaan ilmoitan, että vastaan kaikkiin kommentteihin huomenna. Blogger onnistui nimittäin kadottamaan yhden pitkän vastauksen yhteen kommenttiin ja suutuin ja kiukustuin niin, että ehkei mun kannata nyt ees yrittää :DDDD.

Eli siis ei, en ole unohtanut teitä ja olen lukenut joka kommentin ilolla ♥. Blogger saa tuntea raivoni murr.
VOI HNNNNGHH kun en ole ehtinyt panostaa nyt blogiin.

Mulla on ehkä maailman epäonnisin syksy ollut taas vaihteeksi D:< Menin kaatumaan tässä polkupyörällä ja jalkani meni siinä rytäkässä vähän rikki, eikä sen jälkeen ole oikein liikkuminen pelittänyt. Olen siis käytännössä katsoen maannut sohvalla jumittamassa. En suosittele! /perus Avri-kuulumiset.

BW2-höpinät saaaa hetkeksi jäädä ja palaan tähän arvostus-sarjaan. Kauhea valinnanvaikeus siinä, kuka saisi olla seuraavana vuorossa. Hmm hmm hmm. Näin myöhästyneesti viime viikon pyhäinpäivän ja Halloweenin kunniaksi voisi nostaa jalustalle pokémonin, joka on suorastaan karmiva. Vaihtoehtojahan olisi tietysti useampi, mutta tällä kertaa kunniaa niittää...




... Jo vain, Gothitelle! Kyseisellä pokémonilla on kiistatta mielestäni yhdet karmivimmista Pokédex-entryistä ikuna. Black ja White 2:ssa Gothitellen Pokédex-entry menee siis näin:

It can see the future from the movement of the stars. When it learns its Trainer's life span, it cries in sadness.

Kuinka kamalaa...! Ensinnäkin ajatus siitä, että joku pokémon voi yli päätään tietää, millainen sen kouluttajan elämänkaari on, on aika puistattava. Miten se voikaan seistä kouluttajansa rinnalla katsoen, miten kouluttajan elämä kulkee eteenpäin aivan kuten pokémon on ennustanut? Ja toiseksikin... tuo "it cries in sadness" on vaan niin kylmiä väreitä selkärangassa aiheuttava lausahdus, etten ole ennen Pokédexissä sellaista kohdannut. Voi vaan pohtia, mitä kaikkia kauheuksia tuo pikkuinen lause pitää sisällään. Itkeekö pokémon surusta vain siksi, että se tietää mitä kouluttajalle tapahtuu - ettei mikään tule sille itselleen yllätyksenä? Onko kouluttajan elämä aina niin kauhea, että Gothitellet itkevät surusta? Vai voivatko ne kenties elämänkaaren lisäksi nähdä kaikki kouluttajan hukatut mahdollisuudet ja kadotetut tilaisuudet... Ken tietää, mutta ihan sairaan creepyhän tuo pokémon on ja siksi se ansaitsee erityismaininnan ja paljon arvostusta. Ei kaikki pokémonit kykene tällaisia väreitä tuottamaan!
Muutenkin tuossa Pokédex-entryssä käytetään tuota ehdotonta sanamuotoa "When it learns...", mikä kielii myös siitä, ettei Gothitellella ole edes vaihtoehtoa. Se oppii aina kouluttajansa elämänkaaren, halusi tai ei. Vai voiko olla niin, että Gothitelle on niin utelias pokémon, että se ei malta olla tiirailematta kouluttajansa tulevaisuuteen uteliaisuuttaan ja sitten itkee surusta, kun näkeekin jotain, mitä ei haluaisi tietää?


Voi olla, että jos näkisin ihan kenen tahansa elämänkaaren nyt silmieni edessä, minäkin itkeä vollottaisin. Oli se sitten kuinka onnellisen ihmisen elämä tahansa. Joitain asioita ei vaan pidä tietää...

Myöskin Gothitellen aikaisemmat muodot Gothorita ja Gothita omaavat jossain määrin pelottavia Pokédex-entryjä. Gothoritasta kerrotaan tarinoita, miten se psyykkisillä voimillaan hankkii ystäviä itselleen nukkuvista lapsista - tätä en pidä niin jotenkin pelottavana, koska Hypno toteuttaa tämän vielä pelottavammin (Hypnosta kerrotaan, että se on vain kerran vienyt hypnotisoidun lapsen mennessään - mikä on taas ihan sairaan kammottavaa, koska miksi vain se yksi ja mitä sille tapahtui...)
Gothita on sitten taas mun mielestä jollain tapaa aika kauhia. Sen Pokédex-entryissä kerrotaan, miten Gothitat katsovat ympäristöään intensiivisesti ja ilmeisesti ne näkevät siellä jotain, mitä vain Gothita pystyy näkemään. Lisäksi entryissä mainitaan, että välillä Gothitat jäävät niin obsessoituneeksi näkemästään, etteivät huomaa niihin kohdistuvia hyökkäyksiä. Just creepy. Mikä voi olla sellaista, joka saa jonkun pokémonin noin lumottua, etteivät ne voi muuta tehdä kuin tuijottaa?

Aivan pakko vaan ihastella tätä pokémon-evoluutiokaarta. On niin upeaa kohdata sellaisia pokémoneja, joiden taustat ja tarinat vievät näin mennessään. Tällainen on aina arvostettavaa!


En ole muuten vieläkään ihan varma, tykkäänkö tämän pokén ulkonäöstä vai en. Toisina päivinä Gothitellen ulkonäkö ihastuttaa ja toisina päivinä se on taas niin epäinspiroivan tylsän pötkelön näköinen, että huh huh. Ja animessa sillä on aika usein ihan tyhmän näköinen naama. Sen sijaan aikaisempi muoto Gothorita on oikeen näpsäkkä ilmestys päivänä kuin päivänä, kun taas Gothita on vaan... hupsu :D.
MUTTA TOISAALTA... nuo valkoiset rusetit hurmaavat mua joka kerta yhä enemmän...

Ottakaa tämä loppukevennykseksi... Mikä tuo lutuinen ilme on :DDD!?

Ajattelin, että voisin ehkä hankkia näin arvostusketjun kunniaksi White2:n tiimini Gothitellen :D! Enhän mä voi olla niin tekopyhä, että jaan blogissa arvostusta pokémonille, jota en sitten kumminkaan käytä itse koskaan. Joten pakko sitä on kokeilla... ehkä :D!

Mitäs tykkäätte? Onko joku kokeillut tätä hurmaavaa pokémonia?