Katselin tämän tässä lomani aikana. Lähinnä koska olen nähnyt tämän varmaankin vain kerran ja onhan tämä sentään yleisen mielipiteen mukaan se Huonoin Pokéleffa.
Ja voi itku, sehän oli ihan hirveää katsottavaa... :D Ajattelin positiivisesti, että ehkä tämä olisikin vain aliarvostettu, koska Maxilla on elokuvassa isompi rooli ja Max on vähän kaikkien inhokkihahmo. Koska itse tykkään intohimoisesti supersärsyttävästä Maxista, niin ehkä mua ei sitten haittaisi pätkän vertaa Maxin suurempi rooli? Mutta voi blaah, ei elokuvan ongelma ole kyllä lainkaan Maxissa vaan jossain ihan muualla. Max on hieno hahmo. Pikkuinen nassikka, joka on tarkoitettu olemaan mahdollisimman ärsyttävä, onnistuu tarkoituksessaan täydellisesti.
Tää jos mikä tuntuu ylipitkitetyltä Poké-jaksolta, jossa ei kumminkaan tapahdu hirveästi mitään ja se mikä tapahtuu, jää jotenkin tosi sieluttomaksi ja etäiseksi. Maxin pitäisi kovasti ystävystyä Jirachin kanssa, mutta aika valjuksi jotenkin jää sekin touhu. May ja Manaphy hoitivat tuon ystävyys-jutun paljon paremmin Ranger-leffassa. Ja voi luoja, Jirachilla on enkkudubbissa hirveä ääni.
Kaikkein eniten mua elokuvassa riepoo nämä sivuhahmot Butler ja Diane... kyseessä on ehkä sieluttomimpia pokéleffojen hahmoja hetkeen. Kenen mieliin muka oikein nämä naamat jäävät? Blaah. Kaikki muistavat millaisia hahmoja on esimerkiksi Lucario and the Mystery of Mewssä, Destiny Deoxsykessa tai Ranger-elokuvassa, joissa niitä sivuhahmoja on vieläpä paljon. Mutta tässä elokuvassa on VAIN KAKSI hahmoa ja mitä näistä jää käteen? Butler on joku ex-Team Magmalainen sekopää, joka totta kai saa naurettavasti kaiken lopuksi anteeksi ja Diane on ääliö kana, joka on rakastunut Butleriin. Oho, mikä taustatarina... Oikeasti, ihan käsittämätöntä, että jo Destiny Deoxyksessa kaikki hahmot tulevat katsojalle paljon läheisemmäksi kuin nämä kaksi. Tory nyt totta kai pokémonpelkonsa kautta ensisijaisesti, mutta myös ne paljon vähäisemmässä roolissa olevat hahmot. Jopa sen elokuvan Plusle, Minun ja Munchlax herättävät enemmän ajatuksia kuin Butler ja Diane :D. Säälittävää, sanoisin!
Enkä edes aloita kirjoittamaan siitä, mitä mieltä olen tuosta hirviö-Groudonista.
Ja voi itku, sehän oli ihan hirveää katsottavaa... :D Ajattelin positiivisesti, että ehkä tämä olisikin vain aliarvostettu, koska Maxilla on elokuvassa isompi rooli ja Max on vähän kaikkien inhokkihahmo. Koska itse tykkään intohimoisesti supersärsyttävästä Maxista, niin ehkä mua ei sitten haittaisi pätkän vertaa Maxin suurempi rooli? Mutta voi blaah, ei elokuvan ongelma ole kyllä lainkaan Maxissa vaan jossain ihan muualla. Max on hieno hahmo. Pikkuinen nassikka, joka on tarkoitettu olemaan mahdollisimman ärsyttävä, onnistuu tarkoituksessaan täydellisesti.
Tää jos mikä tuntuu ylipitkitetyltä Poké-jaksolta, jossa ei kumminkaan tapahdu hirveästi mitään ja se mikä tapahtuu, jää jotenkin tosi sieluttomaksi ja etäiseksi. Maxin pitäisi kovasti ystävystyä Jirachin kanssa, mutta aika valjuksi jotenkin jää sekin touhu. May ja Manaphy hoitivat tuon ystävyys-jutun paljon paremmin Ranger-leffassa. Ja voi luoja, Jirachilla on enkkudubbissa hirveä ääni.
Kaikkein eniten mua elokuvassa riepoo nämä sivuhahmot Butler ja Diane... kyseessä on ehkä sieluttomimpia pokéleffojen hahmoja hetkeen. Kenen mieliin muka oikein nämä naamat jäävät? Blaah. Kaikki muistavat millaisia hahmoja on esimerkiksi Lucario and the Mystery of Mewssä, Destiny Deoxsykessa tai Ranger-elokuvassa, joissa niitä sivuhahmoja on vieläpä paljon. Mutta tässä elokuvassa on VAIN KAKSI hahmoa ja mitä näistä jää käteen? Butler on joku ex-Team Magmalainen sekopää, joka totta kai saa naurettavasti kaiken lopuksi anteeksi ja Diane on ääliö kana, joka on rakastunut Butleriin. Oho, mikä taustatarina... Oikeasti, ihan käsittämätöntä, että jo Destiny Deoxyksessa kaikki hahmot tulevat katsojalle paljon läheisemmäksi kuin nämä kaksi. Tory nyt totta kai pokémonpelkonsa kautta ensisijaisesti, mutta myös ne paljon vähäisemmässä roolissa olevat hahmot. Jopa sen elokuvan Plusle, Minun ja Munchlax herättävät enemmän ajatuksia kuin Butler ja Diane :D. Säälittävää, sanoisin!
Enkä edes aloita kirjoittamaan siitä, mitä mieltä olen tuosta hirviö-Groudonista.
No mutta on Wish Makerissa ihan söpöjä musiikkeja! Se positiivinen puoli pitää sanoa. Olisiko täällä joku, jonka mieleen tämä elokuva olisi? Olisi virkistävää kuulla, kun yleensä kuulen vain haukkuja ja joudun kallistumaan itsekin niiden suuntaan :D.
Vastaan taas kommentteihin piannn! Jee.