Pokémon animemaratoni XVII: Hyvästi, Butterfree

Tämä on merkittävä kirjoitus :D. Ensinnäkin kyseessä on blogin 100. kirjoitus, joka jo sekin on aika hyvin! Toiseksi on pakko ylpeillä, että tämä mennyt toukokuu on ollut blogin historian aktiivisin kuukausi ja kävijämäärät ovat nousseet hulppeasti muutaman viime kuukauden ajan muutenkin. Jee, olen iloinen! Juhlistetaan sitä animemaratonilla, eikös?

Hyvästi, Butterfree

Tämä on tämä jakso, jonka aikana on Pokémon-historiassa varmaan eniten kyynelehditty! Kuten jakson nimi meille aika hyvin paljastaakin, niin kyseessähän on tämä jakso, jossa Butterfree jättää Ashin ja lähtee löytämänsä murun kanssa perustamaan perhettä kauas meren taa. Miten tähän päädyttiin?


Ash, Misty ja Brock matkaavat Saffron Cityyn kohti Ashin seuraavaa saliottelua. Matkalla he saapuvat paikkaan, jonne Butterfreet kokoontuvat joka vuosi etsimään kumppania. Myös Ashin Butterfree saa lähteä koettamaan onneaan, kun sankarit kohoavat kuumailmapallolla yläilmoihin. Oikeanlaisen ja varteenotettavan kumppanin löytyminen ei ole helppoa (paitsi Brockista, jonka mielestä Butterfreen pitäisi valita erään kauniin tytön perhonen mielitietyksi, kouluttajathan saattavat rakastua pokémoniensa tavoin...)

Lopulta yksi on ylitse muiden, ja sehän on tietysti tämä kaikkien tuntema (ainakin luulisin niin?) vaaleanpunainen Butterfree! Pinkki Butterfree ei vaan ole itse kovin myötämielinen Ashin Butterfreelle ja antaa tälle itse asiassa hyvin kylmät ja jäätävät rukkaset! Kuinka hirveää! Butterfree lentää pois murtuneena. Ash ja kumppanit yrittävät etsiä pokémonia metsästä ja sieltä he sen löytävätkin, suremassa saatuja pakkeja. Brockilta heruu ymmärrystä pokémonille, hänellähän olisi rakkaudesta ja sydänsuruista materiaalia ihan kirjaksi asti. Ashilta ei taas heru hirveästi tajua rakkausasioille, mutta kilpailuhenkisenä tyyppinä ei tule kuuloonkaan, että hänen oma Butterfreensa menettäisi mielitiettynsä :D. Ash rohkaisee Butterfreeta voittamaan pinkin Butterfreen sydämen esittelemällä vähän rynnäkkösivallusta (Tackle?) ja Pökerryspölyä. Mistyn mielestä Ashin ehdotuksessa on kumminkin itua. Mistyn sanoin rakkaus on sitä, että isketään kiinni: nopea tälli, niin että toinen pökertyy ja kun toinen on muissa maailmoissa, voitto on Butterfreen. Brock kiinnittää vielä Butterfreen kaulaan keltaisen nauhan kohentamaan perhosen ulkonäköä.


Ei auta kuin uusi yritys. Tällä kertaa Ash on todella mukana kosiopuuhissa - näyttää siltä, että koko lemmenleikki on Ashille eräänlainen voitettava ottelu :D. Valitettavasti lopputulos näyttää aivan yhtä huonolta kuin viimeksikin, vaaleanpunainen Butterfree on oikea jääkuningatar.

Mutta sitten paikalle saapuu helikopterin kyydissä tietysti, yllätys yllätys, Rakettiryhmä. Tällä kertaa targettina on pyydystää kaikki Butterfreet suureen haaviin. Yksi juttu kyllä kummastuttaa ja pahasti. Miksi ihmeessä ainoastaan Ash, Misty ja Brock näyttävät välittävän koko touhusta? Muut kouluttjat sen kuin vain katselevat Butterfree-metsästystä ja eipä kukaan muu edes yritä auttaa niitä koko loppujakson aikana. Onpas leväperäistä touhua!!! Itse olisin syöksynyt ainakin Rakettiryhmän kimppuun sillee "yhyy päästäkää mun Butterfree pois ;__;!" Kun Rakettiryhmä kaappaa vaaleanpunaisen Butterfreen, herää viimeistään Ashin Butterfreen suojeluvaistot pintaan. Eihän hän nyt voi antaa Rakettiryhmän varastaa hänen mielitiettyä :D. Butterfreesta ei kumminkaan ole vastusta teräksiselle helikopterille. Lopulta Rakettiryhmällä on koko lauma perhosia haavissa, vain Ashin Butterfreen onnistuu pysyä poissa haavin tieltä. Rakettiryhmä lentää pakoon, Ashin Butterfree visusti perässä. Sankarimme seuraavat perässä.

Butterfree löytyy väsyksissä hyvin karulta ja kiviseltä alueelta. Pokémon johdattaa Ashin ja kumppanit Rakettiryhmän pienen tukikohdan luo. Tukikohdassa Rakettiryhmä ihastelee saalista ja Meowthkin uskoo hänestä tulevan nyt taas pomon suosikkikatti. Rakettiryhmän onnenhetken keskeyttää kumminkin korviin kantautuva erilainen versio Rakettiryhmän lorusta. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Rakettiryhmän lorua hieman lainaillaan.



Haha, mahtavaa. Ashin Butterfree syöksyy auttamaan vangittua Butterfree-joukkoa, kun taas Misty ja Starmie pitävät Rakettiryhmän kiireisenä. Joo, luit oikein, Starmie! Jessie itse asiassa pamauttaa Starmieta aika brutaalisti vasaralla, jolloin koko pokémon paukahtaa seinään. Sitä on nähty aivan liian vähän! Butterfree syöksyy tacklella (tai tämän jakson suomennosta mukaillen, rynnäkkösivalluksella) ja koettaa murtaa vangitut Butterfreet vapaiksi. Useamman syöksyn jälkeen verkkoon tulee kuin tuleekin reikä, josta Butterfreet pääsevät lentämään vapaiksi.


Rakettiryhmä yrittää epätoivoisesti saada uudestaan vangituksi Butterfreet ja lähtevät helikoptereineen uuteen ajojahtiin. Tällä kertaa Pikachu loikkaa Ashin Butterfreen selkään ja käy perhosen siivin viemässä hieman sähköisyyttä Rakettiryhmän elämään :D Helikopteri räjähtää kieltämättä aika komeasti, hahah!


Koko komeuden päättää se, kun vaaleanpunainen Butterfree esittää Ashin Butterfreelle kosiotanssinsa. Aaw, nää on niin söpöjä! Harmi muuten, ettei shiny Butterfree ole tuollainen vaaleanpunainen! Mutta loistava veto sarjan tekijöiltä tehdä tästä Butterfreesta tuollainen hempeän vaaleanpunainen. Tahdon tuollaisen ♥.

Lopulta päivä kääntyy illaksi ja on jäähyväisten aika. Ashille Butterfreesta luopuminen on aluksi vähän hankalaa, olihan kyseessä hänen ensimmäinen pyydystetty pokémoninsa. Jaksossa näytetään myös vähän flashbackeja Pokémon-tunnarin säestämänä Butterfreen kehityskaaresta ja tarinasta. Ash vilkuttaa hyvästiksi Butterfreelle ja lupaa muistaa hänet aina. Ainakin tähän mennessä Ash näyttää pitäneen sanansa ja aina silloin tällöin voi nykyisemmistäkin jaksoista kuulla viittauksia Butterfreehin. Muistaakseni viimeisin on DP-kaudelta.

Vaikka lapsena Butterfreen lähtö oli hirveän surullista ja olisin halunnut sen takaisin (mieluummin Pidgeotto olisi saanut lähteä), niin onhan tuo loppujen lopuksi tarinan kannalta tosi eheä ratkaisu. Butterfreen persoonaa ei ole kovasti koskaan kehuttu, mutta kyllä sillä silti musta oli paljon enemmän luonnetta nähtävissä kuin monilla muilla Ashin pokémoneilla. Butterfree tuntui vähän sellaiselta herkältä tapaukselta, jolla ei ollut kovin hyvä itsetunto (mikä näkyy tässäkin jaksossa sillä, että kun se sai pakit ihastukseltaan, niin se luovutti samantien). Ehkä tuossa hieman huonossa itsetunnossa näkyvät Mistyn aiemmat mollaukset ja se, miten Ash vaihtoi sen noin vain uudelle kouluttajalle. Toisaalta Butterfree tuntui aina unelmoivan jostain suuresta, Caterpie-asteella se halusi lentää ja olla kaunis Butterfree ja Butterfreena sille kelpasi vain tuo vaaleanpunainen erilainen kumppani.

Butterfree ♥. Mitä mieltä te olette jaksosta ja Butterfreesta yleensä? Minkäköhän värisiä vauvoja nämä ovat saaneet keskenään? :D


Living in the Moving Forestin 23-vuotias ylläpitäjä, jolla on aina liikaa hommaa ja liian vähän kahvia.

Next PostUudempi teksti Previous PostVanhempi viesti Etusivu

20 kommenttia:

  1. Nyyh :(
    Oli kova työ pienenä etten itkenyt kaikkien nähden tätä jaksoa katsoessa. Tykkäsin Ashin Butterfreesta. Olen miettinyt usein että mitähän sille kuuluu. Monet Ashin entisistä pokemoneista ovat tehneet jossain vaiheessa pienen vierailun sarjassa, mutta Butterfreetä ei ole näkynyt. Toisaalta olen siitä iloinen. Vaikka Best Wishes kausi onkin jo tasoltaan sellainen että soisin Butterfreen palaavan. Kun Unovassa uusissa peleissa löytyy jo vanhoja pokemoneja, niin voisihan Best wishes 2:ssa tämä vanha toveri esiintyäkin.
    Butterfree on ollut peleissä useamminkin tiimissä, tykkään siitä kovasti.

    Onnea sadannesta postauksesta! Malja sille :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä toivon myös kovasti, että Ashin Butterfree vielä nähtäisiin :D. Oli se kova pala, kun juuri Butterfree lähti, se oli niin sympatiat keräävä... Unova olisi tietty sikäli ihanteellinen, kun kyseessä on kumminkin uusi kaukainen maa... No mutta, eihän sitä tietenkään tiedä vielä, ehkä BW2 suo meille tällaisen lyhyen ilon tosiaan? Butterfree on kyllä tosi kiva :)!

      Kiitoksia onnitteluista! Kippis ja kulaus vain!

      Poista
  2. Kyllä tämä jakso pisti kyyneleet silmiin lapsena. ;( En millään unohda myöskään sitä, miten koulussakin kavereiden kanssa surkuttelimme kaikki Butterfreen lähtöä.

    Nyt on pakko laittaa sellainen tunnustus, että olen aina pistänyt äänet pois tv:stä, kun Rakettiryhmän mottoa parodisoidaan, jotenkin se on minun makuuni aivan liian noloa/kornia... ^^' Itsekin olen aina ihaillut tuota helikopterin räjähdystä, se on oikeasti tosi hienosti pirretty. =D

    Olikos tämä pinkki Butterfree ensimmäinen shiny-poksu animessa? Huomautin vain ohimennen... Pikkusiskoni muuten luuli tämän jakson perusteella, että tyttö-Butterfreet ovat aina vaaleanpunaisia, kesti tovi ennen kuin sain vähän oikaistua häntä. ^^'

    En malta odottaa että päästään tuohon kummitusjaksoon, se on nimittäin yksi lemppareitani. =) Kiitos jälleen maratonista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, tämä kyllä veti lapsena kyynelkanavat auki. Myös vähän vanhempana on ollut itku herkässä tätä jaksoa katsellessa D:

      Taitaa tosiaan olla ensimmäinen erikoisen värinen pokémon animessa, mutta en tiedä lasketaanko tuota täysin shiny-pokémoniksi. Muistan, että lapsena minäkin piirsin usein kaikki tyttö-Butterfreet juuri vaaleanpunaisiksi :D.

      Ole hyvä ja kiitos kivasta kommentista jälleen ♥!

      Poista
  3. Täytyy tässä itsekin tunnustaa että itkin lopussa kun silloin pienenä ensimmäisen kerran tämän jakson näin.

    Olisi se kyllä jos Ashin Butterfree palaisi joskus edes yhdeksi jaksoksi. Olisi kiva nähdä senkin jälkikasvusto.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, minäkin itkin. Hurr, mikä jakso!

      Ja olisi tosiaan niin kiva nähdä Butterfree vielä. Ehkä eniten odottaisin sitä, millaisen reaktion Butterfreen näkeminen aiheuttaisi Ashissa. Ja jälkikasvu mukaan, tietty! Kiitos kommentista!

      Poista
  4. Aww, tää on yksi lempparijaksoistani! Musta Ashin Butterfree on vaan jotenkin niin ihana ja tämä jakso saa mut melkeen kyyneliin vieläkin katsoessani sen. Ainakin ensimmäisellä kerralla kun näin tämän joskus pienenä niin itkin ihan liikaa. Oon aina toivonut että Butterfree joskus palaisi takaisin vaikka ihan vaan yheksi jaksoksi, koska se olisi aivan mahtavaa!

    Butterfree (tai Caterpie) oli itse asiassa munkin ihan ensimmäinen Pokémon jonka pyydystin pelatessani ihan ekaa kertaa Pokémonia, Leaf Green versiota. Ja aika hauskasti toka pokémon oli sitten Pidgey ja Ashillahan se olii Pidgeotto! Aika samoilla raiteilla menin Ashin kanssa hah! Ainoastaa aloituspoksuni oli Charmander. ;)

    Mutta ihanaa kun animemaratoni jatkuu, ja ihanaa kun näitä juttuja tulee näin usein tänne. Niin, ja onnea sadannesta postauksesta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ashin Butterfree on tosiaan niin sympaattinen tapaus. Koko sen (lyhyt) tarinankaari oli täydellinen: pikkuinen reppana Caterpie, sitten Metapodina Ash hylkäsi sen Beedrillien armoille, kehittyi kumminkin suojelemaan Ashia, tuli vaihdetuksi randomiin Raticateen ja kun Ash tajusi taas, kuinka tärkeä Butterfree olikaan - oli sen aika jo lähteä. Kuulostaapa sydäntämurskaavalta näin kirjoitettuna, ei se ehkä ihan noin dramaattista ollut kumminkaan. Muttta melkein :D.

      Mun ensimmäinen pokémon, jonka koskaan milloinkaan pyydystin, oli aikoinaan Bluessa Metapod! Ja seuraava taisi olla kanssa Pidgey. Eli aika samoilla linjolla ollaan oltu me molemmat ja Ash :D.

      Kiitos onnittelusta ja kommentista! Pidetään tämä parempi tahti yllä :))).

      Poista
  5. YHYHYÄÄÄ!! Kehtaako tätä edes myöntää, mutta tämä jakso on ensimmäinen (ja ainoa!) Pokémon-jakso, jonka lopuksi ihan oikeasti itkin. Butterfreen lähtö oli vain niin äärimmäisen surullista:( Se on se musiikki joka sen tekee, vähän niinkuin ensimmäisessä jaksossa Ashin uhrautuminen Spearow-parven uhatessa Pikachua. Tämä musiikki nimittäin, NYYYYYYH: http://www.youtube.com/watch?v=HG5VDmxkTYc. Nytkin tulee kyyneleet silmiin:(

    Mutta juurikin tuon ylläolevan kokemukseni vuoksi tämä jakso on syöpynyt muistiini ja muistan tämän jakson kaikki käänteet ja tapahtumat todella tarkasti:D Yksi parhaimmista jaksoista, vaikka Butterfreesta luovutaankin. Mun mielestä Butterfree oikeastaan hoideltiin aika hyvin (:Caterpien unelma, kehittyy Metapodiksi ottelussa vahvistuakseen, lopulta Butterfreeksi Ashin suojellessa sitä, saa vielä pari hyvää otteluakin, jne!), mutta en tiedä olisiko sitä tuosta eteenpäin voinut enää kehittää mihinkään suuntaan... ehkä onkin sitten parempi, että Ash luopui siitä. Olisi silti mahtavaa, jos se tekisi väliaikaisen comebackin vaikka johonkin tärkeään otteluun (muiden jätettyjen Pokémonien tavoin!), mutta palaisi sitten takaisin perheensä luokse tms!

    Onnea vielä 100. kirjoituksesta:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samoin, tämä on ensimmäinen ja ainoa Pokémon-jakso, jolle olen itkenyt. Vielä pari vuotta sitten tuli edelleen tälle melkein itkettyä, nyt tätä maratonia kirjoittaessa taisi olla eka kerta, kun ei kyynelistä ollut tietoakaan. Apua, onkohan musta tullut vähän kovasydäminen, eikä.
      Toi musiikki on kyllä niin kyyneleitä ja kylmiäväreitä nostattava! Upea!

      Jep, Butterfreelle olisi tuskin keksitty enää myöhemmin mitään. Ainakin sen lähtö toteutettiin ikimuistoisesti, kuten koko pokémon muutenkin :). Ja ensimmäisessä generaatiossa Butterfree ei edes oppinut kauheasti mitään hyökkäyksiä, joten sen mukanaoloa ei olisi edes siten voinut kovin hyvin pitkittää. Parempi pistää pokémon pois, ennen kuin se käy tylsäksi :D. Mutta tosiaan, joku mehevä ottelu Butterfreelle!! Ei välttämättä mikään liigaottelu, mutta esim. jakso, missä se suojelisi perhettään?

      Kiitos :D.

      Poista
  6. ^ gah, pakko vielä korjata, "muiden jätettyjen Pokémonien tavoin" pitäisi varmaankin olla "muiden jätettyjen Pokémonien kera" tai vastaavaa, koska eihän noita jätettyjä otuksia ole vielä nähty :D (paitsi Charizardit ja Gliscorit sun muut päivänselvät tapaukset)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jeps, ymmärsin kyllä :D. Eihän noita taakse jätettyjä pokémoneja nyt niin paljon edes ole. Hassua, kun Indigo League-jaksoista aina sanotaan, että Ash päästeli jatkuvasti pokémonejaan pois. Kokonaiset kaksi, Butterfreen ja Primeapen? Ja kuinka monta pokémonia meikäkin on dumpannut PC:lle pokémonpelien tarinaa pelatessa...

      Poista
  7. Mä en yksinkertaisesti vieläkään voi katsoa tätä jaksoa ilman että tulee kyyneleet silmiin! Hävettää myöntää, mutta näin se vaan on!
    Onnea vielä sadannesta kirjotuksesta.

    Haluaisin muuten kysyä, että onko ruo sinun banneri oma tekemä kuva vain jokin valmis kuva? Se on todella hieno. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei siinä mitään hävettävää ole! Musta on tullut niin kovasydäminen (D:), etten enää tälle kyynelehdi, mutta vielä muutama vuosi sitten tuli aina tirauteltua pari kyyneltä :D.

      Ja ei ole toi kuva valitettavasti mun tekemä, niin hieno kuin se onkin! Blogin alareunaan oon koettanut kerätä krediittejä ulkoasusta vastaaville, mutta en ole löytänyt tekijää niin tuolle bannerin kuvalle kuin taustakuvan Torterrallekaan niitä tekijöitä D:. Löysin nuo kumminkin danbooru-kuvalaudalta:
      http://danbooru.donmai.us/post/show/614744/bag-blonde_hair-chibi-jun_-pokemon-lowres-orange_e
      http://danbooru.donmai.us/post/show/660379/aspear_berry-berries-flower-grumpig-hammock-no_hum

      Olisi kivaa löytää jostain näiden oikea tekijä, niin saisi crediittejä annettua D:.

      Poista
    2. Ok, kiitos paljon :)
      Ja niin, aina on hyvä jos saa laitettua crediittejä tekijälle. Harmi että nykyään niin harva sitä tekee...

      Poista
    3. Jep, olen yrittänyt kyllä löytää kuvantekijöitä esim. Pixvistä. Vielä ei ole onnannut D:. Pääasia kumminkin, etten väitä omikseni~

      Poista
  8. Minä olen yhä sitä mieltä, että tämä jakso on ihan liian yliarvostettu. En tajua sen viehätystä, saatika intoilua Butterfreesta. Minusta kyseinen pokémon on hyvin tylsä, enkä kyllä tykännyt siitä muissakaan muodoissa. Tuo pinkkiversio on kyllä oikeasti paremman näköinen kuin perusversio.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itse asiassa taidan vähän kallistua samalle kannalle sun kanssa. Vaikka tykkään sairaasti Butterfreesta ja aikoinaan vollotin tämän jakson aikana, niin kyllä nämä monet katselukerrat on aika pahasti tätä jaksoa nakertaneet. Ei enää sytytä samalla tavalla kuin ennen.

      Pinkkiversio on kyllä ihan sairaan soma!

      Poista
  9. Kyllä sitä tuli itkua tirautettua aikoinaan. Muistan myös aikoinaan, kun tuo jakso näytettiin ensimmäistä kertaa Suomessa, niin siskoni syntyi noina päivinä. Siksi tämä jakso on jäänyt vahvasti mieleen. Ja tietty kyyneleet. Tämä on toinen niistä kahdesta jaksosta, joiden aikana olen itkenyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oho, varmaan aika vakuuttava nostalgiapaukku tämä jakso sulle, kun on noin vahvoja tunteita kuten siskon syntymä liitettävissä tähän jaksoon! On kyllä voimakkaasti mieleen jäävä tämä jakso!
      Kiitos kommentista Evilman, hauska nähdä sua täällä :3.

      Poista

Hei taskuhirviö! Jätä kommentti, kiitos!